Josef Stalin kuoli vuonna 1953, minkä jälkeen neuvostojohtajat taipuivat yhteiskunnan asteittaiseen liberalisointiin. Myös Siperian raskaissa oloissa selvinneet virolaiset saivat palata kotimaahansa. Elämä ei kuitenkaan ollut helppoa ja karkotettujen otsassa oli pitkään näennäinen toisen luokan kansalaisen leima. Viranomaisten takavarikoima omaisuus oli menetetty, kansalaisoikeudet rajoitetut ja nimi turvallisuuspoliisin seurantalistalla.  Paluu vanhalle kotiseudulle oli tämän vuoksi usein mahdotonta.

Neuvostoliitto piti pintansa vielä vuosikymmeniä, eivätkä Stalinin ajan koettelemukset unohtuneet, vaikka raskain aika näyttikin olevan takana. 1980-luvulle tultaessa Neuvostoliitto natisi liitoksissaan ja kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän puutteet konkretisoituivat muun muassa kauppojen tyhjenevinä hyllyinä. Virolaisten mitta alkoi olla täynnä ja pinnan alla läpi miehitysvuosien kytenyt toivo uudesta itsenäisyydestä nosti päätään: Virossa ryhdyttiin tähyämään kohti valtiollista itsenäisyyttä.

Vuonna 1988 Viron neuvostoparlamentti julisti maahan itsehallinnon. Syntyi myös itsenäisyyteen pyrkivä uusi kansanrintama, niin sanottu Laulava vallankumous, jonka kokoontumiset keräsivät väkeä rauhanomaisiin mielenilmauksiin. Yleensä ne sujuivat isänmaallisten laulujen säestäminä.

Viron itsenäisyyspyrkimykset kulminoituivat lopulta 20.8.1991, kun maa itsenäistyi uudelleen.   

• Elokuvan lopussa karkotettu Endel palaa Haapsaluun. Mitä voit päätellä Endelin ulkoisesta olemuksesta? Millaisissa oloissa hän on joutunut elämään poissaolonsa aikana? Entä millaista arvioit hänen elämänsä olleen kotiinpaluun jälkeen?