keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Työläiset – Neuvostoliiton selkäranka

Neuvostovallan vuosina valta keskitettiin kommunistiselle puolueelle, maatalous kollektivisoitiin ja luonnonvaroja riistettiin surutta keskushallinnon tarpeisiin. Kulutushyödykkeistä oli pulaa, joten hyvästä tuttavaverkostosta ja sen kautta tehtävistä hankinnoista tuli olennainen osa arkea. Paljon tuli myös tehdä itse – valmiita hyödykkeitä ei välttämättä ollut lainkaan saatavilla tai ne olivat hinnaltaan liian kalliita.  

Neuvostoliitossa arvostettiin rehtiä fyysistä työntekoa, jona pidettiin esimerkiksi tehdastyötä, rakentamista sekä työskentelyä kolhooseissa. Esimerkillinen neuvostoliittolainen oli fyysisesti hyvässä kunnossa ja käytti kehoaan väsymättömästi suuren ja mahtavan kotimaansa palvelemiseen.  Korkeasti koulutettujen "aivotyöläisten" asema yhteiskunnan nokkimisjärjestyksessä oli sen sijaan kehnompi.

Fyysisen työn ohella kommunistinen ideologia arvosti urheilua, sitä paitsi menestys kansainvälisissä urheilukilpailuissa tarjosi yhden mahdollisuuden osoittaa kommunismin paremmuutta kapitalistiseen järjestelmään verrattuna. Neuvostoliitto pärjäsi vuosien saatossa muun muassa jalka- ja koripallossa, yleisurheilussa sekä jääkiekossa.  

Miekkailua pidettiin sen sijaan porvarillisena lajina, jonka harrastaminen ei sopinut kunnon kommunistille. Yhtä mielivaltaisin, ylhäältä sanelluin perustein mustalle listalle päätyivät myös esimerkiksi korttipeli bridge sekä 1950-luvulla kielletty saksofonin soitto.

  • Mitä aikakauden oloista kertoo se, että koulussa ei ole suksia tai se, että miekkailuun tarvittavat floretit pitää askarrella itse? Entä se, että Endel saa tarvikkeet lopulta lahjoituksena tuttavaltaan?
     
  • Koulun rehtori ei hyväksy feodaalisena pitämäänsä miekkailua, vaan suosittelee tilalle perinteisempiä lajeja. Mitä syitä keksit rehtorin ajattelulle?