Mielensäpahoittaja
Oppimateriaalin teemoja: Sukupolvien välinen kuilu, vastakohtien kuvaaminen, draaman ja komedian rakenne, henkilöhahmojen luominen
Synopsis: "Kahdeksankymmentä olen jo täyttänyt ja aina kotonani asunut. Verkot pitää katsoa, perunat nostaa ja hommat hoitaa. Puhumattomuudella Sysi-Suomessa on aina pärjätty. Mutta sitten loukkaan jalkani ja joudun lähtemään pääkaupunkiin muka johonkin vysioperatiaan. Taksipirssin kyydissä viedään sinne missä on raitiovaunuja eikä kukaan käytä päähinettä. Poikani jää kotiin, koska jonkun käytävä syöttämässä emäntä. Hänellä on herra Alshaimerin tauti ja sen takia joutui Kuusikodin vuodeosastolle. Isoa taloa joudun nykyään asumaan yksin. Meitin poikaa näyttelee semmoinen kuin Iikka Forss. Kyllä en tiedä kumpi siinä on etunimi ja kumpi sukunimi.
Minun pitää mennä ensin miniän tykö. Kovasti on tämä Mari Perankoski niin kuin miniän pitää olla. Se pelkää minua ja minä vähän häntä. Enemmän on hänessä nättiä näköä kuin työihmisen näköä. Kyllä en löydä viikonlopun aikana miniän kanssa yhteistä kieltä. Olen tottunut syömään eläimen kieltä ja miniä on enemmänkin opiskellut kieliä. Kuten esimerkiksi neuvostoliittoa.
Paljon on pääkaupungissa toisella tavalla kuin kotona. Emännät käyvät töissä ja isännät koulussa. Ihmisiä ja liesiä hipaistaan eikä naksautella tai kolauteta niin kuin minun maailmassani. Mutta talon ulkopuolella on hommat tekemättä. Rännit pitää putsia, välikaivo tyhjentää ja kyllä tarvitsee miniä apua tärkeässä neuvottelussa venäläisten kanssa. Koetan näyttää kuinka asiat tehtiin silloin kun kaikki oli hyvin. Nimittäin vuonna viisikymmentä ja kolme. Ei onnistu, tulee ongelmia ihmisten välille. Ja kansakuntien välille. Ja puun ja Voortti Eskortin välille."
Kirjailija Tuomas Kyrö 24.4.2014
Oppimateriaali on suunniteltu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
|
Mielensäpahoittaja on 80-vuotias maaseudun mies, jonka vaimo on hoitolaitoksessa muistisairauden takia. Mielensäpahoittaja loukkaa jalkansa ja hänen aikuinen poikansa tulee apuun ja päättää lähettää Mielensäpahoittajan vähäksi aikaa pojan kotiin Helsinkiin, pojan jäädessä itse sillä välin isänsä kotikylään hoitamaan tämän asioita. Pojan vaimo on nykyaikainen uranainen, jolle tapoihinsa pinttyneestä apesta on enemmän riesaa kuin iloa. Miniä joutuu ottamaan Mielensäpahoittajan mukaan venäläisten kanssa hoidettaviin työneuvotteluihin. Mielensäpahoittaja sekaantuu miniänsä bisneksiin enemmän kuin tarpeeksi, mutta osaa omalla tavallaan suhtautua naapurimaan vierailijoihin. Tapahtumat vievät pojan ja miniän aviokriiisin partaalle. Elokuvan on ohjannut Dome Karukoski, jonka aiempia teoksia ovat Tyttö sinä olet tähti (2005), Tummien pehosten koti (2008), Kielletty hedelmä (2009), Napapiirin sankarit (2010) ja Leijonasydän (2013). Tuomas Kyrö loi Mielensäpahoittaja-hahmon alunperin vuoden 2009 radiokuunnelmasarjaan, jossa päähenkilöä ääninäytteli Antti Litja, samoin kuin tässä elokuvassa. Hahmo on tullut tunnetuksi eräänlaisista mielipidekirjoituksen tapaisista nimihenkilön monologeista, jotka kaikki alkavat “Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun…” ja kuvaavat humoristisesti entisajan elämää parempana pitävän miehen törmäyksiä nykypäivän ilmiöihin. Karukosken elokuva perustuu kirjailija Tuomas Kyrön kolmeen teokseen: Mielensäpahoittaja, Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike ja Miniä. Elokuva ei ole suora yksi yhteen sovitus yhdestäkään näistä, vaan yhdistelee aineksia ja juonikuvioita kaikista kolmesta. |
Oppimateriaalin on laatinut FM Eija Niskanen.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin!
Materiaali on julkaistu vuonna 2014. Linkit on tarkistettu 23.10.2014.
