Sota ja pelko
1. Pelolla on eri sävyjä ja asteita, kuten epävarma, huolestunut, säikky, pelästynyt, hädissään, kauhistunut ja suunniltaan pelosta. Pelkäävän lapsen ajatuksia sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Ne viestivät, että voi tapahtua kohta jotain kauheaa ja hallitsematonta. (Lähde: Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen)
- Keskustelkaa yhdessä, miksi punaiset muurahaiset pelottavat mustia muurahaisia. Piirtäkää liiduilla ja hiilellä omasta mielestänne pelottavan näköisiä olentoja.
- Millaiset asiat pelottavat teitä? Pohtikaa myös, mitä voi tehdä jos joku elokuva tai kirja on pelottava? Oliko Minisankarit-elokuvassa pelottavia kohtia? Keskustelkaa, mikä kuvasta tai elokuvan kohtauksesta tekee pelottavan.
Tehtävä: Mielialahattu
Kirjoittakaa paperilapuille erilaisia tunteita, esim. iloinen, surullinen, hämmentynyt, pelokas, arka, hilpeä, vihainen, nyrpeä jne. Pudottakaa lappuset hattuun. Vaihtoehtoisesti voitte leikata lehdistä ihmisten kasvokuvia, joissa selkeästi kuvastuu jokin tunnetila, liimata kuvat kartonkipalasille ja laittaa ne hattuun. Kukin saa vuorollaan ottaa lapun tai kuvan hatusta ja esittää siinä olevan tunnetilan muille. Muiden tehtävä on arvata, mistä tunteesta on kyse. Tunnekuvien avulla harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. (Lähde)
2. Minisankarit-elokuvan sotateema on ajankohtainen tänäkin päivänä.
- Miksi muurahaisten välille syttyi sota?
- Yritettiinkö asia ratkaista ensin jollain muulla tavalla?
- Miten asian olisi voinut ratkaista?
- Miten sota päättyi?
- Entä mitä sodan jälkeen tapahtui?
Useimmat yli 4-vuotiaat tunnistavat sodan käsitteen. Tietoa sodasta voi välittyä esimerkiksi lööpeistä, uutisista ja aikuisten puheista. Kannattaa tarkkailla, millä tavalla ja kuinka näkyvästi kriiseistä ja konflikteista uutisoidaan. Kriittisen medialukutaidon opettelu hyödyttää kaikkia: media, edes uutiset, tarjoavat vain yhden näkökulman, eivät kokonaista kuvaa maailmasta. Kasvattajan kannattaa varautua sotia ja kriisejä koskeviin kysymyksiin kuten ”Mitä jos tänne tulee sota?” Aikuisen reaktiot sotauutisiin ja kysymyksiin vaikuttavat lapsen kokemuksiin ja tulkintoihin. Lapselta voi kysellä, mitä hän on kuullut tai nähnyt ja mitä hän tietää sodasta. Samalla voit korjata väärinymmärryksiä ja antaa lisää tietoa. Voi myös kysyä, mitä lapsi pelkää tai miltä sotauutiset hänestä tuntuvat. Tunteiden ja ajatusten jakaminen aikuisen kanssa lisää turvallisuuden tunnetta.
Lähteet:
- Elina Ruddock, Mediakasvatuskeskus Metka, 2009: Miten puhua koululaisille vaikeista asioista kuten sodista ja konflikteista.
- Miten järkyttävistä uutisista tulisi puhua alaikäisille? Yle Uutiset 4.3.2014
