1. 1970-luvulla korostui suurvaltojen vastakkainasettelu. Silloin oli vallalla kylmä sota eli leirijako idän ja lännen välillä. Suomessa pyrittiin poliittiseen varovaisuuteen varsinkin suhteessa Neuvostoliittoon. Tilanteesta käytettiin termiä Paasikivi-Kekkosen linja. Aika muistetaan myös öljykriisistä, Japanin noususta talousmahdiksi, Vietnamin sodan päättymisestä, ympäristöliikkeen noususta ja punkrockin suosiosta. Uutta tekniikan alalla olivat esimerkiksi taskulaskin ja c-kasetti.

• Selvittäkää pareittain miten 1970-lukuun liittyvät edellämainitut asiat tai ilmiöt, kuten kylmä sota, Paasikivi-Kekkosen linja, öljykriisi, Vietnamin sota, punkrock tai taskulaskin.

2. Millainen oli 1970-luvun Suomi? Väki muutti kaupunkeihin työn perässä. Nopeasti piti rakentaa uusia asuinalueita. Sodan jälkeen syntyi paljon lapsia, jotka olivat 1970-80 luvuilla 20-30-vuotiaita. Heillä on yhteinen nimitys, suuret ikäluokat.

• Haastatelkaa 1970-80 -luvuilla nuoruuttaan eläneitä henkilöitä. Minkälaisen käsityksen tai kuvan saatte haastateltavien kertomasta ajasta? Miten muistikuvat muodostuvat ja millaiset asiat muistuvat muistelijoiden mieleen helpoimmin?

3. Myös mediaympäristö muuttuu ajan kuluessa.

• Pohtikaa, kuinka kauan siitä on aikaa, kun ei ollut sähkövaloja, autoja tai kännyköitä? Keskustelkaa pienryhmissä Miss Farkku-Suomi -elokuvan pohjalta, millaiselta nuorten mediaympäristö siinä näyttää. Verratkaa elokuvan nuorten mediaympäristöä omaan mediaympäristöönne.
• Piirtäkää ja kirjoittakaa huomioitanne aikajanalle, jonka esittelette luokassa. Vertailkaa, miten yhteydenpito kavereihin tai vanhempiin hoituu elokuvassa ja teidän arjessanne. Millä tavoin elokuvan nuoret hankkivat, kuuntelevat tai käyttävät musiikkia? Entä millä tavoin te etsitte, kuuntelette ja hankitte itseänne kiinnostavaa musiikkia? Miten elokuvan henkilöt seurasivat uutisia maailmalta sekä muita aikansa ilmiöitä? Minkä mediavälineiden kautta te seuraatte uutisia ja maailman tapahtumia?
• Jatkakaa aikajanaa. Visioikaa, miten mediaympäristö tulee muuttumaan seuraavan 30 vuoden aikana.

4. Elokuvan nimi Miss Farkku-Suomi viittaa Suosikin järjestämään kauneuskilpailuun. Suosikki-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 1961. Se oli aluksi 'iskelmämusiikkilehti'. Pian siitä tehtiin nuorison musiikkilehti. Isto Lysmä ideoi lehdelle muun muassa sittemmin tunnusomaiseksi tulleet jättikoon keskiaukeamajulisteet. Suosikki ilmestyi aina vuoteen 2012 asti. (Lähde: fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki)

• Tutustukaa Suosikki-lehden uusimpaan numeroon. Millaisia aiheita se käsittelee?

5. Miss Farkku-Suomi sijoittuu nuorison ajankuvien ja sukupolvikokemusten murrokseen: ollaan siirtymässä puoluepolitisoituneelta, taistolaisuuden leimaamalta 1970-luvulta kohti alakulttuurien ja vaihtoehtoliikkeiden kirjomaa 1980-lukua. Romaanissa murrosta edustavat väistyvät ”kulttuurikommarit” ja Ouluunkin maihinnousua tekevä punk-rock ja uuden aallon musiikki.

Maailmanlaajuisesti ei kannata ajatella, vaan pelkästään paikallisesti. Poliisia ja poliitikkoja ja opettajia saa haukkua, koska ne edustavat virkavaltaa. Mutta sitä, miksi poliisi, poliitikot ja opettajat toimivat niinkuin ne toimivat ei kannata ruveta pohtimaan. Se, joka niin tekee, menee liian pitkälle. Kirkko ja kapitalismi ovat niin isoja asioita, ettei niille voi mitään. (Röyhkä: Miss Farkku-Suomi, s. 43.)

Röyhkän omin sanoin: "Halusin kirjassani kuvata nimenomaan hetkeä vähän ennen punkia, aikaa, jolloin Hurriganesien edustama farkkumaailma muuttui punkmaailmaksi. – – Olivathan stallarikuviot [stalinistit, taistolaiset] aika huvittavia kun niitä nyt katsoo. Kulttuurikommarit olivat kuitenkin omalla tavallaan yhtä vilpittömästi innostuneita ihmisiä kuin punkkaritkin." (Lähde: oulu.ouka.fi)