Kirjasta elokuvaksi
Elokuvan tekeminen (äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, historia)
Elokuva pohjautuu lähes 600-sivuiseen romaaniin. Kun laajasta romaanista tehdään noin kahden tunnin mittainen elokuva, joudutaan paljon kirjan tapahtumista ja myös henkilöhahmoista jättämään pois. Myös juonta saatetaan muokata. Käsikirjoitus on siis valintojen tekemistä ja myös karsimista. Elokuvassa luodaan kuvilla, leikkauksilla, puvuilla, valaistuksella ja lavasteilla se tunnelma, joka kirjassa luodaan sanoin.
Tutki tai tutkikaa ryhmissä elokuvan tekemistä eri näkökulmista.
1. Lavastus ja rekvisiitta
– Mieti, millaisilla lavasteilla ja rekvisiitalla elokuvan miljöö on luotu.
– Tutustu Paula S:n blogissa elokuvan lavastuksen ja rekvisiitan toteuttamiseen. Paula oli lavasteharjoittelijana Helsinki-fimissä, kun elokuvaa tehtiin. Mikä yllätti, mitä olitte kuvitelleet toteutetun toisin?
– Esittele blogin avulla muille kiinnostavia yksityiskohtia elokuvan lavastuksesta.
2. Avoimet loput
– Elokuvan tarina loppuu, mutta sen henkilöhahmot jäävät mieliimme elämään. Usein meille tulee mielikuvia siitä, miten tarina jatkuu ja mitä henkilöhahmoille seuraavaksi kävi. Mieti, mitä elokuvan päähenkilöille Lucielle, Ecculle, Allulle ja Cedille kävi.
– Kuvittele päähenkilöiden elämä viiden vuoden kuluttua siitä, mihin he elokuvassa jäivät. Kuvaile lyhyesti kunkin henkilön viiden vuoden elämänkulku ja se, millaisia ihmisiä heistä on tullut.
3. Näyttelijät ja roolitus
– Ota selvää elokuvan päänäyttelijöistä. Missä muualla he ovat näytelleet? Miten he ovat päässeet tähän elokuvaan? Miten suomenruotsalaisuus näkyy heidän näyttelijänurissaan?
– Laadi lyhyet esittelyt pääosien näyttelijöistä (Jessica Grabowsky, Jakob Öhrman, Andreas af Enehielm ja Oskar Pöysti). Voit liittää tietoiskuihin myös kuvia.
4. Helsinki
– Elokuva sijoittuu Helsinkiin ja sen lähiseuduille. On jopa sanottu, että kirjassa Helsinki on yksi päähenkilöistä.
Signe Brander oli kuuluisa Helsingin kuvaaja 1900-luvun alkupuolella. Tutki Branderin valokuvien pohjalta tehtyjä panoraamoja Helsingin kaupunginmuseon sivuilta.
– Mieti, millainen kuva muodostuu elokuvan ja valokuvien pohjalta sadan vuoden takaisesta Helsingistä.
– Kirjoita kuvitteelliseen 1900-luvun alun matkailulehteen Helsinkiä monipuolisesti esittelevä ja mainostava juttu. Etsi juttuun myös kuvia.
5. Vertailu kirjaan – vaihtoehtoiset päähenkilöt
– Jos on lukenut kirjan, on melkein mahdoton olla vertailematta elokuvaa siihen. Romaanissa on mahdollista käsitellä asioita useimmista näkökulmista kuin elokuvassa, mm. henkilöhahmoja esitellään laajemmin ja syvällisemmin kuin elokuvassa.
– Mieti, millainen elokuva olisi ollut, jos päähenkilöksi olisi nostettu a) Mandi Salin tai b) Ivar Grandell.
Hahmottele karkea elokuvakäsikirjoitus
a) Kuvittele Mandin elämäntarina: mitä Mandi elämässään tavoittelee, miltä politiikka ja sota Mandin silmin näyttää, mitä mahdollisuuksia työläistytöllä on päästä elämässään eteenpäin?
b) Ivar Grandell on ns. sivistynyt sosialisti, joka haluaa luopua oman yhteiskuntaluokkansa etuoikeuksista. Toisaalta hän on myös rauhan mies eikä hyväksy väkivaltaa. Millaisia ristiriitoja sisällissota Ivarissa synnyttää? Miten hän opettajan ja toimittajana voi olla edistämässä omia mielipiteitään?