Iram Haqin elokuvaa Mitä meistä puhutaan on kuvattu vahvaksi ja tärkeäksi elokuvaksi, mutta myös kauniiksi ja ahdistavaksi kuvaukseksi. Elokuvan aihe on koettu niin ajankohtaiseksi kuin eräänlaiseksi vaietuksi aiheeksi, josta meidän tulisi tietää ja puhua enemmän.

1. Käykää läpi seuraavia kysymyksiä liittyen elokuvakerrontaan ja elokuvakokemukseen. Voitte käyttää pohdinnan apuna alla olevaa Koulukinon tuottamaa materiaalia.

• Mikä elokuvan kohtauksista jäi parhaiten mieleen? Miksi juuri tämä kohtaus? Mitä muita kohtauksia muistat elokuvasta?

• Minkälaisia yksittäisiä kuvia (esim. kohtauksen sisällä) elokuvasta jäi mieleen? Miksi juuri nämä kuvat ovat jääneet mieleen?

• Mikä elokuvan kohtauksista tai kuvista oli kaikkein vaikuttavin? Miksi juuri tämä kohtaus/kuva?

• Elokuvassa kuvataan paljon lähikuvia kasvoista, erityisesti Nishan ja tämän isän kasvoista. Mitä tällä halutaan kertoa ja toisaalta välittää katsojalle?

• Elokuvassa hetket, jotka ovat kohtalokkaita Nishalle, on kuvattu rajatuissa ja hämärissä sisätiloissa (Nishan huone, kuulusteluhuone, auton takapenkki). Miksi tekijä on valinnut kohtauksia varten juuri nämä tilat? Olisiko kohtauksilla ollut sama merkitys ja vaikutus, jos ne olisi kuvattu toisessa tilassa ja esimerkiksi päiväsaikaan?

• Elokuvassa Nishaa vietäessä kohti Pakistania tämä kuvataan istumassa auton takapenkillä. Ensin tämä kuvataan yöaikaan (Nishan lähtiessä turvatalosta), sitten päiväsaikaan (siirryttäessä lautalta Saksan puolelle). Miten nämä samassa paikassa mutta eri vuorokauden aikaan kuvatut kohtaukset eroavat toisistaan? Minkälainen on kohtausten tunnelma?

• Elokuvassa kohtaukset, joissa Nisha kohtaa isänsä, on usein kuvattu niin, että isä on Nishan yläpuolella, ja Nisha katsoo isäänsä alakulmasta käsin. Poikkeuksena on kohtaus Pakistanissa sukulaisten luona, jossa isä on lähtemässä paikalta (tarjoten samalla suklaakeksejä), ja Nisha katsoo isäänsä yläkerran tasanteelta. Miksi isän ja Nishan väliset kuvat on aseteltu ylä- ja alakulmiin, mitä tällä halutaan kertoa ja minkälaisen vaikutuksen se välittää katsojalle? Mitä taas halutaan kertoa poikkeavalla kuvalla, jossa Nishan ja isän roolit ovat kuvakulmien suhteen vaihtuneet?

• Elokuvassa Oslossa kuvatut osuudet ovat kylmän sävyisiä, Pakistanissa kuvatut kohtaukset ovat taas lämpimän sävyisiä. Mitä tällä halutaan kertoa ja välittää katsojalle?

• Elokuvan kohtauksissa, joissa Nisha on vaarassa tai uhan alla, käytetään tummanpuhuvaa, painokasta musiikkia. Miksi elokuvan tekijä on valinnut kohtauksiin juuri tämän musiikin? Olisivatko kohtaukset olleet yhtä vaikuttavia ilman musiikkia, tai toisenlaisen musiikin kanssa? Mitä muita kohtauksia elokuvasta on jäänyt mieleen musiikin tai äänimaailman kannalta?

• Mitä mieltä olet elokuvan lopetuksesta? Mitä sillä halutaan kertoa katsojalle? Onko elokuvan lopetus onnellinen?

Lavastus ja puvustus

Lavastuksen ja puvustuksen rooli elokuvassa voi olla hienovarainen, mutta ne ovat aina tärkeä osa elokuvan visuaalista ilmettä ja tunnelmaa. Lavastuksen ja puvustuksen avulla vahvistetaan elokuvan yhtenäisyyttä ja tarinan tulkintaa, rakennetaan elokuvan tapahtumaympäristöt ja tuodaan esiin esimerkiksi tilanne sekä aikakausi, jolle elokuva sijoittuu. Lavastus ja puvustus vaikuttavat myös henkilöhahmojen persoonien ja mielialojen luomiseen. Tavoitteena on tarinan kannalta uskottavan tilan ja hahmojen luominen – katsoja pitää saada uskomaan elokuvan maailmaan. Rekvisiitalla eli lavastukseen kuuluvilla esineillä saadaan lavastukseen yksityiskohtia ja monipuolisuutta.

Valaistus ja värit

Elokuvan valaistuksessa hyödynnetään sekä luonnonvaloa että keinotekoista valoa tarpeen mukaan. Valaistukseen vaikutetaan valon määrällä, suunnalla, laadulla ja värillä. Esimerkiksi kirkkaalla valaistuksella elokuvaan voidaan luoda avoin ja eloisa tunnelma; hämärämmällä valolla voidaan korostaa kohtauksen salaperäisyyttä tai vaikkapa romanttisuutta. Kirkas valo paljastaa koko kohtauksen, hämärä kätkee katsojalta osan kuvasta. Valo voi olla kaiken näyttävää yleisvaloa, tai se voidaan suunnata tiettyyn kohteeseen sitä korostaen. Myös väreillä voidaan vaikuttaa elokuvan tunnelmaan. Värit herättävät ihmisissä tunteita ja mielikuvia, ja niillä on syvälle kulttuuriin uponneita merkityksiä. Sininen valo kuljettaa katsojan iltahämärään, punainen tuo lämpöä tai energiaa. Värimäärittely tapahtuu leikkaajan työpöydällä, jossa käydään läpi elokuva kuva kuvalta läpi ja määritellään lopullisesti, minkälainen sävy ja värimaailma elokuvaan halutaan. Valaistus ja värit otetaan myös huomioon myös lavastuksen ja puvustuksen suunnittelussa.

Elokuvan äänimaailma ja musiikki

Vaikka elokuva puhuu kuvan kieltä, on äänellä elokuvakerronnassa tärkeä tehtävä. Elokuvan äänimaailma korostaa kuvia ja saa tapahtumat tuntumaan eläviltä. Äänillä voidaan ohjata katsojan huomiota sekä rytmittää ja selventää tarinankerrontaa. Tavallisesti elokuvan äänimaailma koostuu musiikin lisäksi puheesta ja äänitehosteista. Äänet voivat olla myös vain todenmukaisuutta vahvistavaa taustaääntä. Valmiin elokuvan ääniraita saattaa sisältää satoja yksittäisiä ääniä.

Musiikki on kuulunut tärkeänä osana elokuvanäytöksiin aivan niiden alusta asti. Esimerkiksi varhaisia mykkäelokuvia on säestetty pianistin tai orkesterin voimin. Elokuvan musiikin ansiosta katsomiskokemus on laajempi ja katsojan on helpompaa tempautua mukaan elokuvan tarinaan. Musiikilla on erityinen vaikutus tunteisiin: se tuo esiin piilossa olevia tunteita ja kiinnittää kuvan tiukemmin merkityksiin.

Lähteet:

Koulukino: ”Elokuvanlukutaito – Kuvan lukeminen”
Koulukino: ”Elokuvanlukutaito – Elokuvan ilme”