keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Etiikka on osa filosofian käytännöllistä näkökulmaa maailman tutkimiseen. Filosofinen etiikka pyrkii selvittämään mitä on oikea ja väärä, hyvä ja paha, tarkastellaan moraalisia arvoja sekä pohditaan miten nämä liittyvät toisiinsa. Etiikan tutkimus koostuu etiikan eri osa-alueiden tarkastelusta.

1. a) Selittäkää seuraavat filosofisen etiikan osa-alueet:

  • Seurausetiikka (tutkii arvoja, utilitarismi on sen yksi muoto)
  • Deontologia (tutkii oikeuksia ja velvollisuuksia)
  • Hyve-etiikka (pohtii persoonan myönteisiä luonteenpiirteitä, hyveitä)

 b) Filosofinen etiikka voidaan myös jakaa metaetiikkaan ja normatiiviseen etiikkaan. Mitä niillä tarkoitetaan? Normatiivinen etiikka antaa normeja, pohtii ja perustelee siis mikä on oikein ja väärin ja mitä normeja tulisi noudattaa. Kyseessä on siten käytännön näkökulma. Normatiiviset teoriat ovat käsityksiä, jotka määräävät moraalia. Metaetiikka tarkastelee eettisten teorioiden rakennetta ja eettisiä käsitteitä mutta ei pyri luomaan säännöstöjä. (Määttänen, Pentti 2003: Filosofia. Johdatus peruskysymyksiin. Helsinki: Gaudeamus).

2. a) Keskustelkaa yhdessä miten voidaan määritellä hyvä ja paha, millainen on hyvä ihminen, entä paha? Mitä mielikuvia sana hyveellisyys hertättää? Miten hyvä ja paha mielestänne ilmenevät elokuvassa?

b) Käsitelkää ihmisen sisäistä hyvää ja pahaa draamatyöskentelyn avulla. Jakakaa roolit: Saara, olkapäillä istuvat hyvä enkeli ja paholainen. Luokaa lähtötilanne, jossa Saaralle on selvinnyt hänen miehensä uskottomuus. Saaran luonteen hyvä ja paha kamppailevat, luokaa draamatyöskentelyn jännite tämän kamppailun varaan. Mitä olkapäällä istuvat enkeli ja piru neuvovat ja sanovat Saaralle. Mitä erilaisia vaihtoehtoja hänellä olisi? Millaiset tunteet, arvot, etiikka ja filosofinen pohdinta johdattavat hänet ratkaisuunsa? Mihin ratkaisuun teidän Saaranne päätyy? Voitte tuoda omaan draamaanne myös muita rooleja elokuvasta. Esittäkää oman ryhmänne versio muille ja pohtikaa millaisia erilaisia ratkaisumalleja ja tapahtumankulkuja olette kehittäneet.

3. a) ”Tunne itsesi” (Gnothi seauton) on tunnettu Antiikin Kreikan periaate. Hyve-etiikassa ajatellaan etiikan lähtevän ihmisen omasta persoonasta. Ajatellaan että itsensä tunteva ihminen osaa elää oikein ja se heijastuu myös suhteessa toisiin. Miten hyvin elokuvan henkilöt tuntevat itsensä? Pohdi asiaa elokuvan roolileikkien kautta.

b) Naamio on elokuvassa toistuva elementti ja sitä voisi pitää keskeisenä symbolina. Pohtikaa yhdessä missä yhteyksissä ja kohtauksissa naamio elokuvassa esiintyy. Mitä naamiotematiikka merkitsee ja mitä sillä kerrotaan? Mitä merkityksiä naamioon liittyy? Siirtykää sitten yleisestä yksityiseen pohtimalla omia ”naamioitanne”. Mitä rooleja teillä on eri tilanteissa? Millaisia ”naamioita” käytätte? Kuvaamataidon tunnilla voitte tehdä oman naamionne valitsemallanne tekniikalla, esimerkiksi savesta. Kuvatkaa naamion omat, aidot kasvonne. Miettikää miltä persoonanne näyttäisi naamiona. Voitte käsitellä naamioiden avulla elokuvaa laajemminkin tekemällä naamio jostakin elokuvan teemasta tai siinä käsitellystä tunteesta. Miettikää ovatko oman naamionne kasvot valheen vääristämät vai ehkä rakkauden riivaamat, miltä näyttää petetyn naamio? Valitkaa oma naamioaiheenne: valhe, rakkaus, pettymys, luottamus,

4. a) Hyveet ja hyveen luonne ovat askarruttaneet filosofien mieliä antiikista lähtein. Nykyään lukemattomista hyvetulkinnoista nousee pinnalle usein Aristoteleen käsitys hyveestä. Ottakaa pienissä ryhmissä selvää millainen Aristoteleen hyvekäsitys oikein on. Esitelkää tiedonetsinnän tuloksenne muille ryhmille ja esittäkää myös omia mielipiteitänne Aristoteleen käsityksistä ja niiden käyttökelpoisuudesta nykyään.

Aristoteles painottaa hyve-etiikassaan harmoniaa, hyveiden tasa-painoa ja liiallisuuden poissaoloa, kohtuullisuutta. Jokaisesta hyveestä voi tulla äärimmäisyydessään pahe, siksi hyve löytyy keskitieltä. Hyveitä ei kuitenkaan ole ilman päämäärää, josta käsin vasta voidaan ymmärtää toimintaa ja elämäntapaa. Aristoteles pitää myös järjellisyyttä hyvän ihmisen tuntomerkkinä. Järkevä ihminen kykenee tekemään valintoja arvojensa perusteella.

Lisää tietoa Aristoteleesta:

b) Tarkastelkaa perinteistä hyveiden ja paheiden luetteloa:

Hyveet: Viisaus, Oikeudenmukaisuus, Rohkeus, Kohtuullisuus, Hyväntahtoisuus

Paheet: Tyhmyys, tietämättömyys, Väärämieleisyys, Pelkuruus, Ylettömyys, Pahantahtoisuus

Keskustelkaa ja pohtikaa yhdessä mitä nämä hyveet ja paheet oikeastaan ovat ja miten ne ilmenevät käytännössä. Etsikää Musta jää -elokuvasta esimerkkejä, löydättekö esimerkit kaikkiin hyveisiin ja paheisiin? Puuttuuko listasta mielestänne jotain oleellista? Tehkää omat hyveiden ja paheiden listanne ja muodostakaa niistä huoneentauluja luokkanne seinälle. Keskustelkaa yhdessä ja miettikää mitkä hyveet ovat teidän mielestänne oleellisimpia.

c) Mustan jään henkilöillä vaikuttavat välillä hyveet olevan hukassa, mutta koko elokuvan päättää kuitenkin Saaran toivotus Tuulille ”kaikkee hyvää.” Miten tulkitsisitte tätä hyve-etiikan näkökulmasta. Mitä hyveitä se ilmentää?

d) Sokrateksen mukaan ”hyve on tietoa”. Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa? Keskustelkaa yhdessä ja keksikää käytännön esimerkkejä.

e) Onko rakkaus hyve? Kirjoittakaa lapuille omia mietteitänne rakkauden olemuksesta, voitte pukea ajatuksenne vaikkapa aforismin muotoon tai riimitellä ne runoksi. Lapun voitte tehdä nimettömänä. Kootkaa lapuista luokan seinälle rakkauspolku ja katsokaa yhdessä mihin polkunne johtaa ja millaisia haaroja siinä on. Keskustelkaa millaisia rakkauden muotoja ja rakkauskäsityksiä ja rakkauden symboleja (esimerkiksi punaiset ruusut) elokuvassa esiintyy?

5. ”Onnellisuus on ihmisen perimmäinen päämäärä.” Mitä tämä Aristoteleen aivoitus mielestänne tarkoittaa.?Mikä teidän mielestänne on ihmiselämän päämäärä ja miten se voitaisiin saavuttaa? Mistä teidän onnellisuutenne koostuu? Tarkastelkaa sitten näiden pohdintojen pohjalta elokuvan henkilöiden onnellisuuden astetta. Kirjoittakaa ryhmissä heille ohjeita ja tienviittoja onnellisempaan ja onnistuneempaan elämään.

Onnen ja onnellisuuden arvoitus on vaivannut filosofeja antiikista asti. Joidenkin filosofien mielestä kaikessa ihmisen toiminnassa on kyse onnen tavoittelusta. Aristoteles tarkoittaa onnella hyvää elämää, jota onnellinen ihminen elää hyveellisesti ja järkevästi äärimmäisyyksiä välttäen. Onnellisuus ja onnen käsite ovat siten kiinteä osa hyve-etiikkaa.