keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

1.a) Opetussuunnitelmassa asetetaan filosofian opetukselle seuraavanlaisia tavoitteita:

”Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
  • osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja
  • ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
  • hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin”

Pohtikaa yhdessä näitä tavoitteita ja miettikää mitä elokuvista voisi olla näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Millaista voisi olla filosofia filmissä? Keskustelkaa miten elokuvien avulla voidaan pohtia filosofian kysymyksiä. Keksittekö esimerkkejä erityisen ”filosofisista” elokuvista?

Filosofian yhdistämisestä elokuvaan enemmänkin kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi kirjaan Film Theory and Philosophy.1997. Toim. Richard Allen & Murray Smith. Oxford, New York: Oxford University Press.

1.b) Keskustelkaa miksi filosofian opiskelu on tärkeää. Pohtikaa miten filosofian ja suurten filosofien ajattelun tuntemisella on hyötyä esimerkiksi juuri elokuvien katsomisessa ja niiden ymmärtämisessä

Opetussuunnitelmassa filosofian opetuksen sisältöjä kuvataan seuraavasti:

”Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

"Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

"Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.”

Elokuvat, kuten muukin taide, käsittelevät usein elämän suuria kysymyksiä ja perusasioita jotka ovat filosofisen pohdinnan ydinaluetta. Elokuvista voi löytää hyviä havainnollistavia esimerkkejä filosofisten ongelmien konkretisoimiseksi ja se voi ruokkia omaa filosofista ajattelua ja herättää pohtimaan näitä kysymyksiä. Mustan jään kohdalla erityisesti filosofisen etiikan kysymykset nousevat selkeästi esiin ja elokuvan kautta niitä on helpompi jäsentää ja käsitellä.

Filosofinen voidaan myös nähdä elokuvataiteen tapaan luovana toimintana, joka tähtää tekemiseen, rakentamiseen ja uudistamiseen. Filosofiset suuntaukset kuten elokuvatkin heijastelevat aikakauden ja kulttuurin ongelmia, pyrkimyksiä ja arvoja. Parhaimmillaan sekä filosofia että taide auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja maailmaa paremmin.

Suurien filosofien ajatuksiin oppilaat tutustua esimerkiksi Esa Saarisen teoksen Filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (2005. Helsinki: WSOY) avulla. Voitte myös yhdessä pohtia miten eri filosofein ajattelu näkyy näkemissänne elokuvissa ja mitä filosofisia käsitteitä ja esimerkkejä niistä voisi poimia. Filosofian olemusta voi pohtia pidemmälle muun muassa Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin teoksen Mitä filosofia on? (1993 Helsinki: Gaudeamus.) johdattamana. Alkuun pääsee myös oppikirjojen avulla (esimerkiksi Jussi Kotkavirran ja Seppo Nyyssösen Ajatus. Johdatus filosofiaan. 1999. Helsinki: WSOY.) Filosofien esittelyjä ja filosofian käsitteitä löytyy kätevästi Filosofian sanakirjasta (1999. Helsinki: WSOY).

 

2. Mustan jään käsikirjoittaja-ohjaaja Petri Kotwica on opiskellut myös teoreettista filosofiaa.

  • Keskustelkaa miten tämä näkyy elokuvassa vai näkyykö se?
  • Kuvitelkaa olevanne elokuvantekijöitä, miten kiteyttäisitte oman elokuvanteon filosofianne?
  • Kotwica hautoi elokuvaa ja sen aihetta kuusi vuotta. Elokuva onkin loppuun asti harkittu kokonaisuus, jossa näkyy filosofian ja maailmankatsomuksen painotus. Voitte keskustella yhdessä ohjaajan tavoitteista ja elokuvanteon päämääristä ja pohtia miten hyvin hän on ne mielestänne saavuttanut.

Ohjaaja on kuvannut omaa elokuvanteon filosofiaansa seuraavasti:

”Elokuvissani täytyy olla kyse vakavista asioista ja moraalista. Muuten elokuva on humpuukia ja huijausta veronmaksajien rahoilla. Elokuvan tekeminen ei voi olla verrattavissa viihteeseen, jossa olennaista on tuottaa rahaa tekijöille, Kotwica toteaa. "Tykkään katsoa viihdettä mutten sulata sitä että siihen menee niin monta veronmaksajan kolikkoa. Jerry Cotton ja Aku Ankka tehdään molemmat kynällä, mutta eivät niiden tekijät saa fyrkkaa samasta lähteestä", hän jatkaa. Elokuvan takana täytyy olla teoreettinen mahdollisuus aiheuttaa jollekin jotain hyvää. Vaikkapa kertoa siitä ettei hän ole yksin ongelmansa kanssa tai antaa impulssi nauraa jollekin mitä on pitänyt siihen asti lähinnä vaivaannuttavana.” (Lähde Elina Melamiehen artikkeli Koti-ikävästä Mustaan jäähän: http://www.kainuunsanomat.fi/verkkolehti/naytelehti/1475585.htm)