Mustangissa nuori naiseus, feminiinisyys ja naiseksi kasvaminen kuvataan yhtäältä voimakkaasti paikalliseen kulttuuriin ja turkkilaiseen maaseutuyhteisöön sitoutuneina ilmiöinä. Siskosten käytökselle asetetut rajoitukset ja kontrolli tuntuvat olevan paitsi suvun, myös laajemmin kyläyhteisön yhteinen asia. Toisaalta tyttöys ja naiseus ovat elokuvassa paikkoja, joissa neuvotellaan laajemmista ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja poliittisista teemoista liittyen eurooppalaiseen uuskonservatiiviseen ajatteluun sekä nais- ja feministisen liikkeen paikkaan.

Mustang esittääkin naiseuden vahvasti politisoituneena ilmiönä. Elokuva osoittaa, kuinka poliittisuus kirjoittautuu konkreettisesti osaksi tyttöjen kehoja ruumiillisen rajoittamisen ja erityisesti seksuaalisuuden säätelyn kautta. Vanhemmat sukulaiset säätelevät tyttöjen liikettä, pukeutumista, ulkonäköä ja erityisesti seksuaalista käyttäytymistä. Tyttöjen neitsyydestä tulee elokuvassa erityinen kysymys, joka määrittää paitsi tytön itsensä, myös perheen kunniaa.

Muslimityttöys on ollut viime vuosikymmenten eurooppalaisissa elokuvissa usein tämänkaltaisen neuvottelun kohteena. Mustangin länsimainen katse turkkilaiseen kyläyhteisöön, jossa tyttöjen ja naisten asema kuvataan vahvasti sukupuolisen sortamisen kautta, ei ole täysin ongelmaton – etenkin kun länsimaiseen elämäntapaan liitetty vapauskäsitys esitetään enimmäkseen pelkästään myönteisesti ja tavoittelemisen arvoisena.

Toisaalta elokuva esittää viiden keskushenkilönsä sekä erilaisten mieshahmojen kautta myös vaihtoehtoisia tarinoita, eikä elokuvan tarina pelkisty yhteen tyttöön tai sortavat rakenteet kaikkiin miehiin. Selvimmin tytön ja poliittisen tilanteen yhteys tulee esiin nuorimmassa siskossa Lalessa, jonka nimi tarkoittaa turkiksi tulppaania: kukkaa, jota on elokuvakriitikko Claire Sadarin mukaan pidetty Turkin valtion symbolina. Näin nuorimman sisaren kapinallisuus yhdistyy suoraan poliittisiin neuvotteluihin perinteistä, muslimikulttuurista ja länsimaisuudesta sekä tytön paikasta näiden ristipaineissa.

Pohdittavaksi:

• Miettikää, miksi elokuvantekijä on valinnut kuvata siskosten tarinaa pääasiassa nuorimman siskon, Lalen, silmin. Keskustelkaa, millainen tarina elokuvasta olisi tullut, jos tarina olisi kerrottu jonkun muun sisaren näkökulmasta: rakastuneen Sonayn, vastoin tahtoaan naimisiin joutuvan Selman, itsemurhan tekevän Ecen tai Lalen kanssa lopussa pakenevan Nurin näkökulmasta. Keskustelkaa siitä, miksi elokuvan nimeksi on valittu Mustang. (Nimellä voidaan viitata tyttöjen enon autoon, mutta myös mustangeihin, villihevosiin, tyttöjen vapauden symbolina.)
   
• Keskustelkaa siitä, mitä siskoksille tapahtuu elokuvan jälkeen. Kuvitelkaa tilanne viiden tai kymmenen vuoden päähän. Mitä siskosten elämässä on tapahtunut? Missä he ovat? Valitkaa yksi sisko ja kirjoittakaa hänen näkökulmastaan lyhyt kirje/kootkaa miellekartta hänen elämäänsä kuuluvista asioista. Missä hän asuu, kenen kanssa, mitä hän tekee? Kohtaavatko siskokset enää elokuvan tapahtumien jälkeen?
   
• Liittyykö elokuvan esittämään kuvaan turkkilaisesta kyläyhteisöstä, kontrollista sekä tyttöjen ja naisten rajoittamisesta mielestänne ongelmia tai stereotyyppistä kuvausta? Jos, niin millaisia?
   
• Miettikää, millaisia poliittisia merkityksiä eritaustaisiin ja -ikäisiin tyttöihin ja naisiin liitetään tällä hetkellä julkisessa keskustelussa. Voitte esimerkiksi seurata valitsemanne sanomalehden uutisointia viikon ajan ja kerätä ylös teemoja. Millaiset tytöt ja naiset ovat mielestänne poliittisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja miksi? Entä keiden puolesta puhutaan ja keitä määritellään ulkoapäin?