”Huoran maine tai maineen uhka voi säädellä ja kaventaa tyttöjen käyttäytymistä ainakin siinä yhteisössä, jossa maine on saatu. Muut tytöt karttavat ja pelkäävät maineen tarttumista. [- -] Huono maine sulkee sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle tavalla, joka vaikeuttaa puolustautumista, ylipäätään kuulluksi tulemista ja tekee lähes mahdottomaksi saada yhteisön tukea puolelleen. Kuten yksi tutkimukseeni osallistunut poika totesi: ”jos pitää sitä tyttöö ala-arvosen tyttön, ni ei ketää kiinnosta, mitä se sanoo”.”

Yllä oleva lainaus on sosiologi Sanna Aaltosen artikkelista ”Miksi sukupuolistuneesta vallankäytöstä on vaikeaa puhua?”, joka on julkaistu Katja Ketun ja Krista Petäjäjärven toimittamassa kirjassa Pimppini on valloillaan: naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö. Tutkimuksessaan Aaltonen tarkasteli yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien käsityksiä sukupuolisesta vallasta ja vallankäytön muodoista. Huoraksi ja huonomaineiseksi tytöksi leimaaminen oli yleinen tyttöjä kontrolloiva sosiaalinen puhetapa ja käytäntö, johon osallistuivat sekä tytöt että pojat.

Elokuvassa Mustang sisarusten ulkonäön, käyttäytymisen, liikkumisen ja tulevaisuuden kontrollointi esitetään turkkilaisen kyläyhteisön konservatiivisessa ja patriarkaalisessa kehyksessä. Naisten ja tyttöjen sukupuoleen perustuva vallankäyttö ja kontrolli eivät kuitenkaan pelkisty tiettyyn maahan tai kulttuuriin, vaan sukupuolinen vallankäyttö on kansainvälinen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Samaan aikaan on huomattava, että vallankäyttö saa erilaisia ilmentymiä eri-ikäisten ja -taustaisten tyttöjen ja naisten kohdalla.

 

Pohdittavaksi:

• Eritelkää sukupuolistuneen ja seksuaalisen vallankäytön visuaalisia elementtejä elokuvassa. Miten tyttöjen kontrollia ja toisaalta vastarintaa kuvataan ruumiillisesti (liike, ääni, pukeutuminen, hiukset)? Millä tavoin kontrolli on yhtä aikaa konkreettista ja symbolista?
   
• Lukekaa Sanna Aaltosen artikkeli ”Miksi sukupuolistuneesta vallankäytöstä on vaikeaa puhua?” tai pidempi artikkeli ”Tytöt ja maine” kirjasta Entäs tytöt: Johdatus tyttötutkimukseen (toim. Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen 2011). Mitä ajatuksia teille herää tekst(e)istä? Voitte lukea myös Karla Malmin kirjoittamasta Oma huone -blogista kirjoituksen ’#lääppijä’. Tunnistatteko ilmiön omasta koulustanne/omista ystäväpiireistänne? Näkyvätkö erilaiset käsitykset tyttöjen ja poikien maineesta arjessanne ja jos, niin miten? Miten eri tavoin vallankäyttö ilmenee eri-ikäisten ja -taustaisten tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten kohdalla?
   
• Tutustukaa ruotsalaisen valokuvataiteilijan David Magnussonin Purity-valokuvasarjaan. Sarjassa esitetään pohjoisamerikkalaisia isiä ja tyttäriä, jotka ovat tehneet yhteisen ”puhtauslupauksen”: tytär on luvannut säilyä neitsyenä avioliittoon saakka ja isä on luvannut olla tyttärelleen hyvänä esimerkkinä ja suojella häntä avioliittoon saakka. Verratkaa tämän Purity Movementin ideologiaa Mustang-elokuvan antamaan kuvaan neitsyydestä, vallankäytöstä sekä tytön roolista yhteisössä.
   
• Lukekaa Liban Sheikhin kirjoitus ’Vieraan vuoro: islamia ja muotia käsittelevän paneelin antia`. Voitte myös lukea tekstin loppuun linkitetyt blogitekstit, joissa avataan islamin ja länsimaisen feministisen liikkeen suhdetta. Pohtikaa, millaisia merkityksiä muslimityttöjen pukeutumiseen liitetään elokuvassa ja arkikeskustelussa ja miksi. Kenen näkökulmasta keskustelua käydään?
   
• Kotitehtävä:
  Vuonna 2015 elokuvantekijä Diane Warren teki dokumenttielokuvan The Hunting Ground yhdysvaltalaisilla kampuksilla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja raiskauksista. Katso elokuvan tunnuskappaleen, Lady Gagan Til’ it happens to you musiikkivideo. Millaisen kuvan sukupuolistuneesta ja seksuaalisesta väkivallasta musiikkivideo antaa. Vertaa musiikkivideota Mustangiin ja mieti, kuinka elokuvan ja musiikkivideon kaltaisia populaarikulttuurin tuotteita voi käyttää poliittisen vaikuttamisen välineinä.