Lapselle on luontevaa ilmaista itseään leikkien. Satuihin eläytyminen vahvistaa lapsen taitoja käsitellä erilaisia tunteita. Kun lapsi kuuntelee satuja ja tarinoita, hän saa tilaisuuden samastua erilaisiin tunteisiin ja hahmoihin. Hän voi kuvitella itsensä kiltiksi tai tuhmaksi, rohkeaksi tai pelokkaaksi. (Lähde: http://jkk.mll.fi/9

a) Mielialahattu Kirjoittakaa paperilapuille erilaisia tunteita, esim. iloinen, surullinen, hämmentynyt, pelokas, arka, hilpeä, vihainen, nyrpeä jne. Pudottakaa lappuset hattuun. Tai leikatkaa lehdistä ihmisten kasvokuvia, joissa selkeästi kuvastuu jokin tunnetila. Liimatkaa kasvokuvat kartonkipalasille ja laittakaa ne hattuun. Lapset saavat vuorollaan ottaa lapun tai kuvan hatusta ja esittää siinä olevan tunnetilan muille. Muiden tehtävä on arvata mistä tunteesta on kyse. Tunnekuvien avulla harjoitellaan omien sekä toisten tunteiden tunnistamista ja nimeämistä.

b) Muumikirjoissa käsitellään usein erilaisia tunteita, kuten pelkoja, arkuutta tai yksinäisyyttä. Muistatteko elokuvasta kohtia, joissa joku pelkäsi tai jännitti tai oli iloinen, vihainen tms.?

Janssonin kuvakirja Kuka lohduttaisi nyytiä? WSOY 1960 on selkeä kehityskertomus. Siinä yksinäisen päähenkilön kuva siirtyy aukeama aukeamalta marginaalista keskemmäs, muiden hahmojen joukkoon. Nyytistä tulee sankari, kun hän pelastaa toisen pelkääjän Möröltä. Nyyti-kirja on myös rakkauskertomus, jonka loppu on onnellinen, kun kaksi ujoa hahmoa alkaa elää yhdessä. Nyytillä on yhtä aikaa monta ominaisuutta: hän on uhattuna, peloissaan ja silti kovin rohkea. Kuvakirjassa värit erottavat päähenkilön muista hahmoista, ne välittävät tunteita ja tunnelmia, joita yksinäisyyteen ja yhdessäoloon liittyy. Toisten räiskyessä keltaista, punaista, oranssia, sinistä ja vihreää Nyyti koostuu harmaasta, mustasta ja valkeasta. Näillä väreillä Jansson kuvaa päähenkilön hatun, kengät, laukun, talon ja asuinseudun. Yksinäisyyskin voi olla erilaista, kuten Nyyti-kirjan neljäs kuva-aukeama osoittaa. Nyytin harmaa eristäytyvä yksinäisyys ja yksin elävän Nuuskamuikkusen luova yksinäisyys.

Lähde: Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. WSOY. s.69-82.

 

c) Tutkikaa muumiromaanien ja -kuvakirjojen kuvia. Etsikää niistä jotain jännittävää tai pelottavaa tai kuvia, joissa muumihahmot näyttävät pelokkailta. Löydättekö kuvia muista tunteista, kuten ilosta, hämmästyksestä, surusta, rakkaudesta, ikävästä?

Etsikää Mielialahatusta (tehtävä a) kirjoitettuja tai kuvina esitettyjä tunnetila-lappusia nimeämään tai kuvaamaan kirjojen kuvituksista löytämiänne tunnetiloja. Keskustelkaa millaisiin tilanteisiin tai tapahtumiin eri tunnetilat kuvituksissa liittyivät?

d) Keskustelkaa yhdessä ja kertokaa,

• Mitkä asiat saavat teidät pelkäämään, surulliseksi, iloiseksi, masentuneeksi
• Mitkä asiat tuntuvat tylsiltä, ikäviltä, harmittavilta, surullisilta, kaameilta
• Milloin olette onnellisia, hyvällä tuulella, innostuneita, tyytyväisiä, rauhallisia
• Mikä saa teidät pahalle tuulelle, kiukkuiseksi, hermostuneeksi, huolestuneeksi, ujoksi
• Keskustelkaa, mitä teette kun olette äkäisiä, onnellisia, surullisia, pelokkaita, villejä jne.
• Pohtikaa myös, missä tai miltä ilo tai onni, rakkaus, suru tai kateus tuntuvat
• Mitä tarkoittaa lohduttaminen? Miten muita lohdutetaan? Milloin joku kaipaa lohdutusta?

e) Toisen arvosteleminen Eräänä aamuna Niiskuneiti, Miska ja Mymmelin tytär olivat kampaamassa. Pian kävi niin, että he alkavatkin arvostella toisiaan pisteliäästi. Kenellä oli sopimaton hiustyyli ja jakaus väärässä paikassa, kuka oli liian karvainen, kenellä ei ollut edes leninkiä. Riita huipentuu siihen, että Miska syöksyi itkien ulos salongista. (Vaarallinen juhannus s. 46-48.) Lukekaa kohtaus kirjasta. Mistä Niiskuneidin, Miskan ja Mymmelin tyttären riita alkoi?

• Mitä tarkoittaa loukkaantuminen? Miksi Miska loukkaantui? Millaisista asioista te loukkaannutte tai tiedätte, että joku toinen loukkaantuu?
• Mitä eroa on arvostelemisella ja arvostamisella? Miksi on tärkeää arvostaa toisia ihmisiä? Mitä tarkoittaa itsensä arvostaminen? Pitääkö itseäkin arvostaa?

f) Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen Pohtikaa, millaista on pyytää anteeksi. Onko anteeksiantaminen helppoa?

Niiskuneiti päätti mennä sopimaan riidan Miskan kanssa. Kuvitelkaa tilanne, jossa Niiskuneiti löytää Miskan itkemästä. Mitä Niiskuneiti ja Miska juttelisivat? Keksikää vuoropuhelu ja esittäkää se toisillenne. Voitte käyttää myös valmistamianne nukketeatterihahmoja riitojen esittämiseen ja selvittämiseen.