keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU
Kuva: Elen Lotman ©Exitfilm 2019

Viro liitettiin osaksi Neuvostoliittoa toisen maailmansodan jälkeen. 1980-luvulla Viro kuului edelleen Neuvostoliittoon, mutta maailma muuttui nopeasti ja haaveet itsenäisyydestä elivät vahvoina.

Neuvostoliitto oli kommunistisen puolueen johtama diktatuuri. Tavallisten ihmisten elämä oli monilla tavoilla rajoitettua. Esimerkiksi sanomalehtiä ja televisiota sensuroitiin, minkä vuoksi kansalaisten kuva omasta maasta oli vääristynyt. Myös ihmisten liikkumista rajoitettiin ja ulkomaanmatkat onnistuivat lähinnä toisiin sosialistisiin maihin. Valtionjohto suosi raskasta teollisuutta ja aseteollisuutta, ja tästä syystä kulutustavaroita tuotettiin vähän. Monia arkisia tuotteita, kuten vaatteita tai kosmetiikkaa oli hyvin vaikea hankkia. Vaikka palkat olivat pieniä, esimeriksi asuminen oli edullista, ja näin rahaa jäi kulutukseen. Kuluttajilla oli siis enemmän rahaa kuin mahdollisuuksia kuluttaa sitä ostoksiin.

Neuvostoliitossa pioneerijärjestöt olivat tärkeä osa lasten ja nuorten kasvatusta. Niiden jäsenet käyttivät tunnuksenaan punaista pioneerihuivia. Lapsille ja nuorille opetettiin harrastustoiminnan yhteydessä kommunistista ideologiaa ja Neuvostoliiton ihailua. Myös kouluopetuksella oli samat ideologiset päämäärät. Nuoriso ihaili kuitenkin salaa länsimaista nuorisokulttuuria ja mustasta pörssistä ostettiin länsituotteita. Etenkin länsimaalaisten artistien levyt ja kasetit, farkut ja nahkatakit olivat erityisen haluttuja.

Vuonna 1985 Neuvostoliiton johtoon nousi Mihail Gorbatšov. Hän aloitti uudistusohjelmat perestroikan ja glasnostin, joiden tavoitteena oli lisätä avoimuutta ja vapautta yhteiskunnassa ja taloudessa. Vaikka uudistuksilla oli hyvä tavoite, ne eivät onnistuneet ratkaisemaan Neuvostoliiton ongelmia. Kommunistinen talous oli tehotonta ja suurin osa valtion rahoista kului kilpavarusteluun Yhdysvaltojen kanssa. Yhteiskunnallinen vapaus johti hallinnon arvosteluun ja mielenosoituksiin. Tyytymättömyyttä lisäsivät Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja pitkään jatkunut sota Afganistanissa. Virossa Neuvostoliiton heikkeneminen herätti toiveita itsenäistymisestä.

Gorbatšov ei ollut kotimaassaan suosittu johtaja, ja lopulta hänen uudistuksiaan vastustaneet kommunistit yrittivät vallankaappausta syksyllä 1991. Viro ja muut Baltian maat julistautuivat tässä yhteydessä itsenäisiksi valtioiksi. Vallankaappaus ei onnistunut, mutta paluuta vanhaan ei enää ollut. Gorbatšov ilmoitti joulukuussa 1991 Neuvostoliiton hajoamisesta.