keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Tornionjokilaakson alueen läpi virtaa Tornionjoki. Ennen kuin Suomi 1800-luvulla liitettiin Venäjään, olivat Suomi ja Ruotsi samaa valtiota ja koko Tornionjokilaakso oli näin ollen yhden valtion alueella. 1809 alueen läpi virtaavasta Tornionjoesta tuli Venäjän ja Ruotsin raja. Suomen itsenäistyttyä joesta tuli Ruotsin ja Suomen valtioiden raja. Vaikka joki oli maantieteellisesti selkeä raja, alueen asukkaille se ei sitä ollut. Liikenne joen yli oli vilkasta ja kylien taloja sijaitsi molemmilla puolilla jokea. Suomen kieltä puhuttiin molemmilla puolilla jokea, kunnes 1950-luvulla Suomen puhuminen kiellettiin Ruotsin puoleisissa kylissä. Suomenkieliset pyrittiin näin ruotsalaistamaan. Kouluissa suomen kieli oli kiellettyä vuoteen 1958 asti.

  1. Pohtikaa miten suomen kielen käytön kieltäminen vaikutti lasten elämään vapaa-aikana ja koulussa? Mitä vaikutuksia sillä oli kyläläisten elämään yleensä?
  2. Mitä vastaavanlaisia nykypäivän tilanteita keksitte, joissa ihminen tai ihmiset joutuvat ”kielipuoliksi”. Miten he selviävät? Onko itselläsi tai luokkatovereillasi omakohtaisia kokemuksia tilanteista? Millaisia?
  3. Elokuva on ”kaksikielinen”. Pohtikaa nykytilannettamme kaksikielisessä maassa. Mitä kaksikielisyys käytännössä tarkoittaa? Mitä tunteita asiaan liittyy? Entä ennakkoluuloja? Haastatelkaa toisen kuin oman kielenne edustajaa. Miten hänen ajatuksensa eroavat omistasi?
  4. Testatkaa draaman avulla miltä tuntuu hoitaa asioita tai ilmaista tunteita kielellä, jota ei hallitse kunnolla tai lainkaan. Esimerkkitilanteita: juna-asemalla haluat ostaa menopaluu-lastenlipun seuraavaan aamujunaan, etsit kaupasta pattereita korvalappustereoihisi, haluat varoittaa jalankulkijaa vihaisesta koirasta nurkan takana, kerrot uudelle tuttavallesi kuinka mukavaa on ollut tutustua häneen, kerrot opettajalle olevasi iloinen saatuasi lemmikkikoiran/voitettuasi judomestaruuden tai olevasi surullinen välitunnilla tapahtuneen riidan ja sanaharkan vuoksi, jne.
  5. Elina oli näkymätön. Oliko hän myös äänetön? Kuunneltiinko häntä? Ymmärrettiinkö mitä hän halusi sanoa? Miten aikuiset kuuntelivat häntä? Pohtikaa. Miettikää myös mikä merkitys elokuvassa oli hiljaisuudella, jota oli käytetty paljon elokuvan aikana.