Dokumentissa päästään seuraamaan läheltä kansalaisten harjoittamaa kansalaistoimintaa, mikä tässä tapauksessa ilmenee niin aktiivisena tutkimustyönä Talvivaaran toimintaan liittyen kuin viimeaikaisten uutisten seuraamisena. Monet Talvivaaran lähialueilla asuvat ihmiset suorittavat myös omatoimista tutkimusta mm. metsissä ja vesistöalueilla.

Kansalaisyhteiskunta-sivusto määrittelee kansalaistoimintaa seuraavasti:
”Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym. Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Parhaimmillaan kansalaistoiminta tukee demokratian kehittymistä todelliseksi demokratiaksi, auttaa politiikkaa lähentymään todellista ja mahdollisimman välitöntä yhteisten asioiden hoitoa ja luo kansalaisille mahdollisuuksia olla todellisia kansalaisia, ei alamaisia.

Edellytys kansalaistoiminnan käynnistymiselle on ihmisten kansalaistietoisuuden herääminen. Herääminen tapahtuu, kun ihmiset oivaltavat, että yhdessä voidaan vaikuttaa asioihin ja uudistaa yhteiskuntaa. Ihmisillä on toiveita ja mielikuvia paremmasta elämästä sekä uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.”

• Minkälaista kansalaistoimintaa dokumentissa tuodaan esille? Mitä asiaa toiminnalla ajetaan?
• Ketkä kansalaisista ovat esillä? Minkä tahon edustajia he ovat? Mitä heidän taustoistaan tai asiantuntijuudestaan kerrotaan?

Kansalaistoiminnan käynnistyminen

Jotta kansalaistoimintaa voi tapahtua, pitää prosessin ensin käynnistyä jollain tavalla, jostain lähtökohdista.

”Kansalaistoiminta käynnistyy yleensä siten, että joku kansalainen tai kansalaisryhmä huomaa elämässään tai ympäristössään jonkin epäkohdan, johon olisi syytä puuttua. Alkuvaiheessa koetetaan kartoittaa, onko olemassa järjestöä tai ryhmää, joka jo toimii tämän asian puolesta. Kun ryhmä toimii, sen täytyy tehdä yhteisiä päätöksiä. Kokoukset ovat väline organisaation tavoitteiden toteuttamiseen. Hyvä kokous sitoo päätöksillään osallistuvia ihmisiä tekemiseen. Yksilön kannalta se on väline hänen tärkeäksi katsomiensa asioiden ajamiseen, mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin.

Kun kansalaistoimintaryhmä on toiminut jonkin aikaa, se alkaa järjestäytyä. Tätä vahvistaa mm. ryhmän roolijaon jäsentyminen. Organisoituminen tuo sisäistä turvallisuutta normien ja sääntöjen kautta ja luo ryhmän ulkoista imagoa.  Kansalaistoimintaan on valittava sellaisia toimintamuotoja, jotka sopivat ryhmän jäsenille ja jotka vievät asiaa eteenpäin. Kansalaistoimintaa ja omaa yksityiselämää ei voi koskaan täysin pitää erillään. Paljon toimintaa tukevaa tietoa tulee kansalaisten omasta historiasta: koulutuksesta, työstä ja aikaisemmasta toiminnasta.” Lähde

• Miten kansalaiset toimivat dokumentissa? Mitä vaikuttamisen keinoja ja väyliä he käyttävät asiansa edistämiseen?
• Miten eri kansalaistoiminnan tahot ovat järjestäytyneet?
• Minkälainen suhde vallitsee kansalaisten, päättäjien ja valtionedustajien välillä? Miten eri osapuolet ilmaisevat itseään? Vedotaanko esimerkiksi puheissa tunne- tai järkiperäisiin syihin, vai mahdollisesti faktoihin?
• Nouseeko joku yksittäinen edustaja muita enemmän esille? Miksi?
• Mitä tunteita eri osapuolet herättävät sinussa? Herättääkö joku osapuoli suurempaa luottamusta kuin toinen? Miksi?
• Mitä kansalaistoiminnalla saavutetaan dokumentin kuvaamana ajanjaksona?

Aktivismi

Kansalaistoimintaa voidaan nimittää myös aktivismiksi. Wikipedia määrittelee aktivismia seuraavalla tavalla:
”Aktivismi on suoran toiminnan politiikkaa. Käsite kansalaistoiminta eli kansalaisaktivismi tarkoittaa kansalaisen julkista toimintaa yhteiskunnassa, kuten erilaisissa yhdistyksissä. Aktivismi voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Kansalaista, joka aktiivisesti toimii joko itsenäisesti tai ryhmässä ajamassa jotakin asiaa, kutsutaan usein aktivistiksi.

Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus. Muuta aktivismia ovat muun muassa erilainen kampanjointi, lobbaus, materiaalin julkaiseminen, seminaarien järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa.”

• Onko kansalaistoiminnalla ja aktivismilla mielestäsi eroa?
• Minkälaista kansalaisaktivismia dokumentissa tuodaan esille? Mitä asiaa aktivistit ajavat?
• Minkä tahon edustajia toimii aktivisteina? Miten he tuovat itsensä ja asiansa esille?
• Keitä aktivistit lähestyvät ajamansa asiansa puolesta? Kuunnellaanko heitä esimerkiksi Talvivaaran johdon tai päättäjien taholla?
• Miten aktivistien toimiin puututaan, esimerkiksi viranomaisten taholta?
• Mitä aktivistit lopulta saavuttavat toimillaan?
• Mitä ajatuksia aktivistien toimet herättävät sinussa? Herättävätkö he sinussa luottamusta? Jääkö joku aktivisti tai aktivistien teko erityisesti mieleen ja miksi?
• Muistuuko mieleesi muita aktivistien toimia tai tunnettuja aktivisteja? Minkä asian puolesta he ovat olleet esillä? Mitä he ovat toimillaan saavuttaneet?

Tehtävä

Aktivismiin liitetään määrite suorasta poliittisesta toiminnasta jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan, mikä taas saattaa herättää monissa voimakkaita tunteita. Minkälaisiin uutisointeihin tai uutisotsikoihin olet törmännyt aktivismin tiimoilta? Ovatko ne olleet positiivis- vai negatiivissävytteisiä? Mitkä asiat uutisoinneissa korostuvat? Vaikuttaako media siihen, miten aktivismista ja aktivisteista uutisoidaan (esim. Yle, Helsingin Sanomat, iltapäivälehdet, blogit, televisio, elokuvat)?

Kuuntele Yle Puheen (56min) ohjelma aktivismista: ”Aktivistit – miksi heitä vihataan?”. Keskustelkaa sen jälkeen ryhmässä ohjelman herättämistä ajatuksista. Voitte esimerkiksi keskustella erilaisista vaikuttamisen muodoista. Mitkä ovat mielestänne järkeviä ja vaikuttavia tapoja ajaa asioita? Entä voiko poliittisen vaikuttamisen toimissa mennä liian pitkälle? Milloin aktivismista tulee anarkismia?