Elokuvankin stand up kurssilla esitellään yksittäisen vitsin osat, eli set up (tai pohjustus) ja punchline. Set up pohjustaa ja punchline tekee hauskan käänteen. Näiden väliin voidaan lisätä kehitys, joka nimensä mukaisesti kehittää tai syventää set uppia. Käänteen yllättävyys on punchlinen tärkeä elementti: jos vitsi on arvattavissa, se ei yleensä naurata.

Stand upin keskeisin rakenteellinen elementti on juttu (eng bit, joskus myös "bitti" tai "rutiini"), eli yhden aiheen ympärille rakentuva lyhyt kokonaisuus, johon kuuluu useampi punchline. Tässä stand up eroaakin yksittäisinä kerrottavien vitsien muodosta: yleensä pohjustus haarautuu ja laajenee sen sijaan että siitä jatkettaisiin seuraavaan heti ensimmäisen punchlinen jälkeen.

Koomikon esitys, eli setti koostuu yleensä muutamasta jutusta. Tavallisesti juttujen välillä siirrytään jonkinlaisen sillan kautta ja parhaimmillaan yllättävä silta toimii punchlinena. Erään ohjeen mukaan lyhyessä setissä voi hyvin olla yksi jutunvaihto ilman siltaa, mutta ei mielellään useampaa.

Setin avausjuttu (eng opener) ja lopetusjuttu (eng closer) ovat erityisen tärkeitä. Hyvän perusohjeen mukaan avausjutun kannattaa olla setin toiseksi hauskin ja lopetusjutun hauskin, mutta näitä voi ajatella myös sen kautta millaisen tunnelman tai lukuohjeen omaan settiin avauksella haluaa luoda ja millaisen mielikuvan jättää lopetuksella päällimmäiseksi. Esimerkiksi omaan tyyliini kuuluu jonkin verran stand upin muodon ja siihen liittyvien odotusten rikkomista, joten haluan usein herättää yleisön huomaamaan tämän heti avauksessa.

Improvisaatio on stand upissa pienemmässä roolissa kuin voisi kuvitella: lavalla esittevät jutut ovat lähes aina kokonaan etukäteen kirjoitettuja. Ne ovat myös yleensä tarkoin hiottuja, mutta toisaalta stand up -kulttuuriin kuuluu jatkuva uusien juttujen testaaminen yleisön edessä ja juttujen hiominen tapahtuukin yleensä juuri toistuvien esitysten kautta.

Stand upin kieli on hyvin ekonomista ja siinä mielessä minimalistista, että kun lyhyeen esitysaikaan pitää sovittaa mahdollisimman monta punchlinea pitäen silti samalla puheen rytmi rentona, tulee ylimääräinen karsituksi.

Rytmi on stand upin tärkeä elementti. Puheen tulee pitää kuulija otteessaan, mutta olla rentoa ja siinä mielessä väljää että kuulija pysyy vaivatta kyydissä. Ehkä tärkein perusneuvo rytmin suhteen on malttaa jättää punchlineille tilaa upota ja yleisölle reagoida ennen kuin jatkaa eteenpäin.

Harjoitus: stand upin kirjoittaminen

Harjoituksissa kokeillaan oman stand up -materiaalin kirjoittamista. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti ryhmissä tehtäväksi, mutta niitä voi tehdä myös itsenäisesti. Ryhmät voivat kirjoittaa joko yhteistä materiaalia tai jokainen voi kirjoittaa omaa materiaaliaan, mutta yhdessä ideoiden.

1. Harjoituksessa ideoidaan stand up -juttuja. Juttujen ideat voivat lähteä esimerkiksi yksittäisestä vitsistä, jota lähdetään laajentamaan tai set upista johon lähdetään ideoimaan punchlineja. Tavoitteena on löytää yksi tai useampi mieluinen juttuidea. Tässä vaiheessa ei pyritä vielä esitysvalmiiseen materiaaliin. Lopuksi ideat esitellään muille, esimerkiksi jokainen ryhmä jollekin toiselle ryhmälle. Kesto ~45min

2. Harjoituksessa hiotaan jokin juttu esitysvalmiiksi. Lopuksi ideat esitellään taas muille, paperista lukien tai ulkomuistista, kukin mielensä mukaan. Kesto ~45min

Esitysvalmiin stand upin käsikirjoittamiseen on erilaisia tapoja. Jotkut kirjoittavat puheen kokonaan tekstiksi  samaan tapaan kuin elokuvan vuorosanat, toiset vaikkapa vain muistiinpanonomaiset asiasanat. Kuuluun itse ensimmäiseen joukkoon ja se voi olla tässä harjoituksessa helpoin malli, mutta ei missään nimessä ainoa mahdollinen.

3. Jos teillä on käytettävissä enemmän aikaa, voitte myös kokeilla valmistella ja esittää kokonaisen stand up setin. Sopiva juttujen määrä lyhyeen setti on 1-3. Aloittelevat koomikot saavat yleensä lava-aikaa 5 minuuttia, joten se voi olla tässäkin sopiva setin ohjeellinen maksimipituus.

 

Esimerkki käsikirjoituksesta

Esimerkkikatkelma omasta materiaalistani sisältää setin aloitusjutun ja siirtymän toiseen juttuun.

Hei! Mä oon ymmärtänyt, että aika monia askarruttaa mitä transsukupuolisilla on housuissa. Niin mä voin nyt ratkaista tän, jos yleisössä jokakuta askarruttaa. Mä nimittäin satun olemaan itse transsukupuolinen ja voin paljastaa, että … genitaalit.

[Pidemmän pohjustuksen lopussa on jutun ensimmäinen punchline.]

 

Transsukupuolisilla on ihan poikkeuksetta housuissaan genitaalit.

Ei esimerkiks krokotiili.

Tai sellainen laaseri, joka muuttaa homoksi.

Genitaalit siellä on, että ihan turvallista maastoa siinä mielessä.

[Tässä jokainen rivi on periaatteessa uusi punchline, krokotiili saa yllättävyytensä ansiosta varmimmat naurut]

 

Ja siis ihan omat genitaalit. Siitäkin tuntuu olevan välillä epäselvyyttä niin tähdennän, että omat. Että esimerkiks meillä transnaisilla – naisia kun ollaan – on naisen genitaalit.

[Tässä rakenne kääntyy siinä mielessä, että nauruun tähtäävä punchline tulee alussa. Viimeisellä rivillä painotus on naurattamisen sijaan sanomassa]

 

Mä oon myös vegaani. Ja me vegaanithan ollaan tosi hyviä ihmisiä, paitsi vegaanisten ruokien nimeämisessä ei olla, […]

[Siirtyminen vegaaniruokien kummallisia nimiä käsittelevään juttuun tapahtuu käyttäen "mä oon myös" -rakennetta siltana.]