Nerudan runous
Nerudan runoja on suomennettu mm. kokoelmaksi Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa 1973). Se jakautuu eri osiin: ensimmäinen osa on intohimoisia rakkausrunoja, joista yhtä, ”Tänä yönä tahdon lausua surullisimmat säkeeni” Neruda lausuu elokuvassa. Toisessa osassa on pitkä runo Macchu Picchusta, Perussa sijaitsevasta korkeasta vuoresta, joka oli inka-intiaanien pyhä paikka ja nykyisin suosittu turistikohde. Neruda vieraili Macchu Picchussa 1943.
Canto General (1950) on Nerudan runokokoelma, jossa hän tutkii erityisesti latinalaisen Amerikan historiaa, muinaisia intiaanikulttuureja, floraa ja faunaa. Siihen sisältyy myös poliittisia runoja, joissa Neruda analysoi erityisesti latinalaisen Amerikan historiaa. Neruda kirjoitti runoja myös Espanjan sisällissodan jälkimaisemasta. Neljäs osa on tutkielmia eri esineistä, paikoista, henkilöhahmoista ja olennoista aina pianosta kissaan ja kulkukoiraan saakka.
Tehtäviä
- Tutkikaa eri lajityyppien runoja. Millaisissa elokuvan kohtauksissa eri tyyppiset runot tuodaan esille? Mitä merkitystä eri runoilla on erilaisille lukijoille (esimerkiksi kapakan transmies tai sataman työläiset)?
- Rakkausrunoista lukekaa Nerudan elokuvassa lukema rakkausruno "Tänä yönä voin kirjoittaa surullisimmat säkeeni." (Kokoelmassa Andien mainingit, suomennos Pentti Saaritsa) Miten siinä ilmaistaan mennyttä rakkautta? Miksi monenlaiset elokuvan ihmiset kokivat tämän runon läheiseksi itselleen?
- Poliittisista runoista lukekaa "The United Fruit Company". Runon nimi tulee United Fruit Incorporated –yhtiöstä, jonka tunnetuin tuote on Chiquita-banaanit. Nerudan runo viittaa yhtiön historiaan, jolloin se omisti valtavia hedelmä- ja kahviviljelyksiä Väli- Ja Etelä-Amerikassa, kontrolloiden käytännössä näiden maiden taloutta ja hallintoa. Tällaisia, käytännössä ulkomaisten jättiyhtiöiden hallitsemia maita, joiden oma poliittinen hallinto on heikko ja korruptoitunut, onkin alettu kutsua banaanitasavaltioiksi. Vuonna 1928 Kolumbian armeija suoritti Kolumbiassa banaanityöläisten joukkomurhan. Työläiset olivat lakkoilleet ja vaatineet 8 tunnin työpäivää ja 6-päiväistä työviikkoa. USA oli uhannut lähettää joukkoja turvaamaan amerikkalaisyhtiöiden asemaa, jollei Kolumbian hallitus saa lakkolaisia kuriin. Kolumbian armeija avasi tulen aukiolla, jonne oli kokoontunut paljon ihmisiä. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat 800 ja 3000 välillä. Vuonna 1954, kun Guatemalan presidentti yritti kansallistaa banaaninviljelymaat, yhtiö järjesti sotilasvallankaappauksen. United Fruits Inc. onkin saanut historiansa aikana paljon kritiikkiä siitä, miten se kohtelee työntekijöitä ja ympäristöä. Yhtiön nimi on nykyisin Chiquita Brands International. Se on joutunut viime vuosinakin maksamaan sakkoja USAssa maksettuaan lahjuksia erilaisille paramilitaristisille ja terroristilistoilla oleville ryhmille Kolumbiassa. Runon Kärpäs-Trujillot ja muut nimet viittaavat banaanitasavaltojen hallitsijoihin, jotka antoivat omaa asemaansa vastaan kansainvälisten yhtiöiden harrastaa maassaan mitä mielivät ja viedä voitot ulkomaille. Nerudan runo viittaa ironisesti myös uskontoon. Selitä miten. Mitä Neruda tarkoittaa tässä ”minun maallani”?
- Esineitä, paikkoja ja eläimiä kuvaavista runoista monien tuntema on "Oodi kissalle". Lukekaa runo. Runossa kissa kuvataan sen kautta millainen se ei ole. Runossa kuvataan myös muita eläimiä ja ihmistä. Miten nämä tuovat esille kissan olemusta? Runo on hyvä esimerkki Nerudan värikkäästä tavasta kuvata asioita ja ilmiöitä. Nerudan voi luokitella osittain kuuluvaksi latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden lajityyppiin nimeltä maaginen realismi, jonka tunnetuin edustaja on Gabriel García Marquez. Myös espanjalainen Lorca, joka oli Nerudan ystävä, käyttää samankaltaista voimakasta ja värikylläistä ilmaisua. Neruda viittaa myös itseensä ja elokuvassakin kuvattuihin asioihin runon viimeisessä säkeistössä.
Vaihtoehtoinen tehtävä espanjantunneille
Lukekaa runoja alkukielellä sekä niiden suomennokset ja vertailkaa miten Nerudan kielikuvat on suomennettu.