Elokuvassa esiintyviin lajeihin liittyviä tehtäviä

Tehtävät on tarkoitettu tehtäväksi elokuvan katsomisen jälkeen Helsingin Sea Lifessa vierailun aikana, joitakin tehtäviä voi myös käydä yhdessä läpi Sea Life- vierailun jälkeen. Tehtävät on Sea Lifen altaiden mukaisessa järjestyksessä niin että tehtäviä tulee vastaan Sea Lifessa tehtävän kierroksen aikana. Jokaisen ”tehtävän” kohdalla ei välttämättä ole edes suoranaista tehtävää vaan opettaja voi lukea tehtävän kohdalta pienen faktan kyseisen altaan asukkaasta.

Pienimpien koululaisten kanssa kannattanee tehdä niin että opettaja printtaa tehtäväpaperin vain itselleen ja käy sitä ohjeena käyttäen kierroksen läpi ryhmän kanssa. Isoimmille koululaisille voi printata omat tehtävät, ja he voivat kiertää näyttelyn joko opettajan kanssa tai itsenäisestikin. Oppilaiden voi pyytää tekevän tehtävät yhdessä pohtien tai kirjallisesti.

HUOM! (kursiivilla vinkkejä opettajalle)

Helsingin Sea Life:n altaissa voit törmätä moniinkin Oceans-elokuvassa näkemiisi eläimiin. Katsotaan mitä näistä eläimistä kierroksen aikana löydämme.

Altaassa 2 asustaa Reevesinsuokilpikonnia jotka välillä lämmittelevät kuivalla maalla ja välillä uiskentelevat altaassaan. Vesialtaan takana näet hiekkaa jonne kilpikonnat voivat munia. Myös koko elämänsä vedessä viettävät merikilpikonnat munivat hiekalle. Poikaset kuoriutuvat rantahiekalla ja kömpivät sitten pian mereen. Mikä poikasia saattaa uhata matkalla rantahiekalta veteen? (poikasia saalistavat linnut, rannalla oleilevat ihmiset ja rakentaminen, liikenne…)

Allas 9a: Löydätkö altaasta kaloja? Näitä hassusti uivia kaloja nähtiin myös elokuvassa. Mihin suuntaan kalojen suu osoittaa? Arvaatko mitä hyötyä niille on hassusta ulkomuodostaan? (Pää alaspäin uivat tikkumaiset ryhmässä uiskentelevat katkarapukalat pysyvät saalistajilta piilossa ulkomuotonsa ansiosta, ne saattavat näyttää esim. vedessä leijuvilta kuolleilta lehdiltä)

Kuka asuu altaassa 9b? Montako lonkeroa sillä on? Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa? (Altaassa asuu mustekalana yleisimmin tunnettu meritursas, jolla on 8 lonkeroa, kaikki muut väittämät ovat oikein paitsi b)

a) tällä eläimellä on 3 sydäntä

b) kyseessä on selkärankainen eläin

c) jos sitä uhataan, se voi päästää veteen mustesuihkun

d) sen veri on sinistä

Altaassa 14 saatat nähdä pieniä puhdistajakaloja. Mitä puhdistajakalat tekevät? (Uivat isompien kalojen mukana ja puhdistavat niitä mm. loisista saaden siten itse ravintoa)

Altaassa 16 asuu vuokkokaloja jotka elävät merivuokon suojissa. Merivuokko kuuluu polttiaiseläimiin ja polttaa mikäli siihen koskee, vuokkokaloilla on kuitenkin pinnassaan suojaava limakerros jonka ansiosta ne voivat elää merivuokon lonkeroiden seassa. Missä muussa elokuvassa olet saattanut nähdä vuokkokaloja? (Nemoa etsimässä)

Altaassa 18 asustavista kolmesta lajista kaksi esiintyi elokuvassa, muistatko mitkä? Montako näitä kaloja altaassa on? (Mureenat ja siipisimput)

Meduusa-altaassa: Nämä meduusat ovat korvameduusoita, joita elää myös meidän Itämeressämme, ne eivät ole ihmiselle vaarallisia vaikka jotkut meduusat voivatkin olla jopa hengenvaarallisia. Seuratkaa meduusoita, kuinka ne liikkuvat? Löydätkö meduusan suun? Lonkerot? (Meduusat liikkuvat pulssimaisin liikkein, suu löytyy lonkeroiden keskeltä kupumaisen meduusan alapinnalta)

Valtamerialtaan tunnelissa: Mitä kaikkia yläpuolellasi uivista kaloista muistat nähneesi Oceans-elokuvassa? (Lehmärausku, mustaevähai, altaassa uivan nuijahain lähisukulainen vasarahai, joka näyttää lähes samalta mutta on paljon nuijahaita suurempi.)
Mitä yhteistä rauskuilla ja hailla on? (Hait ja rauskut kuuluvat rustokaloihin, eli niiden kehossa ei ole ainoatakaan luuta kuten muilla kaloilla. Luiden sijaan näiden tukiranka koostuu rustosta. Rustoa voit tunnustella kokeilemalla omaa nenääsi)

Altaan 26 yläpuolella keikkuu Paholaisrausku. Paholaisrausku voi olla todellakin noin suuri, suurimmat yksilöt voivat olla lähes 8 m leveitä. Arvaatteko mitä paholaisrausku syö? (Planktonia, kuten monet muutkin suurimmista valtamerten asukkaista.)

Löydätkö altaasta 27 Erkki Erakkoravun? Miksi erakkorapu kantaa kotiloa mukanaan? (Erakkoravulla on muista ravuista poiketen pehmeä takaruumis, jota se haluaa suojata, niinpä erakkorapu etsii tyhjän kotilonkuoren ja peruuttaa sinne, erakkorapu kantaa kotiloa  mukanaan kuin asuntovaunua ja vaihtaa suurempaan kasvaessaan liian isoksi nykyiseen kotiinsa.)