Oikeuden puolesta -elokuvassa seurataan oikeudellista käsittelyä Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Yhdysvaltalainen oikeusjärjestelmä poikkeaa kuitenkin paljon suomalaisesta.

Yhdysvalloissa on käytössä tapaoikeudellinen järjestelmä (engl. common law), jossa tuomareiden ja tuomioistuinten päätökset perustuvat ennakkotapauksiin. Keskeistä tapaoikeudellisessa järjestelmässä on lain tulkinnallisuus ja uudelleenmäärittely. Tämä eroaa siis lähtökohtaisesti valtaosassa Eurooppaa toimivasta siviilioikeudellisesta perinteestä, jossa tarkasti kirjatut lait ja säädökset määrittävät oikeudellisia päätöksiä, eikä lakeja samaan tapaan pidetä tulkinnanvaraisina.

Ennakkotapaukset ovat siis Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmässä avainasemassa. Elokuvassa Ginsburg pyrkii oikeusjutullaan luomaan ennakkotapausta, jossa lakia tulkitaan uudella tavalla. Mikäli tuomarit ovat tulkinneet lakia tietyllä tapaa kerran, voidaan siihen Yhdysvaltain oikeusjärjestelmässä viitata myös tulevissa oikeudenkäynneissä.

Elokuvan oikeusjuttu rakentuu Yhdysvaltain perustuslain varaan. Elokuvassa Ginsburgit pyrkivät osoittamaan, että verotuslaki oli perustuslain 14. lisäyksen vastainen. Lisäyksessä todetaan, ettei osavaltio saa ”kieltää keneltäkään oikeusvaltansa alla olevalta tasa-arvoista lainsuojaa”. Lisäys on tehty kolme vuotta Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen vuonna 1868, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli mahdollistaa tasa-arvoinen kohtelu sodan vapauttamille orjille. Lisäystä on siis tulkittu aina ensisijaisesti rodullisuuden kautta. Ginsburgit puolestaan halusivat laajentaa laissa mainitun tasa-arvon koskemaan myös sukupuolta.

Elokuvassa esitetään, että kulttuuri ja yhteiskunta kulkevat aina lainsäädännön edellä. Elokuvan lopun oikeusistunnossa Ginsburg puheenvuorossaan esittää, että vastapuolen pelkäämä ”radikaali muutos” on jo tapahtunut, ja lakien tulisi muuttua yhteiskunnan mukana.

Yhdysvaltain lakijärjestelmää monimutkaistaa ennestään osavaltioiden itsehallinto. Osavaltioiden itsenäisyys on ollut Yhdysvalloissa tärkeää valtion perustamisesta saakka. Jokaisella osavaltiolla on myös omat lakinsa ja perustuslakinsa. Vaikka liittovaltion laki periaatteessa menee osavaltiolain yli, osavaltioiden oikeuksista pidetään Yhdysvalloissa tiukasti kiinni. Esimerkiksi Oikeuden puolesta -elokuvassa moneen kertaan mainittu Brown vs Board of Education oli vuonna 1954 tehty Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös, joka totesi rotuerottelun olevan perustuslain 14. lisäyksen vastainen. Käytännössä kuitenkin monet Yhdysvaltain etelävaltiot eivät suostuneet lakkauttamaan rotuerottelua, koska näkivät päätöksen rikkovan osavaltion oikeuksia ja rotuerottelua mahdollistavia lakeja. Lainmukainen rotuerottelu päättyi vuosien mittaan sekä yhteiskunnallisten paineiden että liittovaltion valvoman täytäntöönpanon kautta.

Tehtäviä

1. Mitä yhteiskunnallisia epäkohtia Suomessa mielestänne tällä hetkellä on? Kuinka niihin voisi vaikuttaa lakien tasolla?

2. Pohtikaa, millainen kulttuuri luokassanne on. Mitkä asiat ovat tärkeitä teidän luokkanne kulttuurille? Entä mitä haluaisitte muuttaa? Listatkaa näitä, ja kirjoittakaa niiden pohjalta lakeja luokallenne.

3. Millaisia esimerkkejä Suomesta keksitte, joissa laki voi olla ristiriidassa oikeudenmukaisuuden kanssa?