Sukupuolten välinen tasa-arvo on Oikeuden puolesta -elokuvan keskeinen teema. Viime vuosina Ruth Bader Ginsburg on myös noussut feministiseksi ikoniksi Yhdysvalloissa.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa on historiallisesti ajanut juuri feministinen liike ja ajattelu, joka on pyrkinyt parantamaan naisten poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Vaikka feminismi on lähtenyt liikkeelle naisten oikeuksista, liikkeeseen on liitetty myöhemmin myös miesten, muunsukupuolisten sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajaminen. Monet feministit ovat esimerkiksi sitä mieltä, että myös miehet kärsivät sukupuoleen liittyvistä odotuksista ja asenteista.

Feminismin vaiheita

Feminismin historiasta puhutaan yleensä feminismin aaltoina, keskittyen erityisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. 1800-luvun vaihteessa alkaneiden Euroopan naisliikkeiden ajatellaan olleen feminismin ensimmäinen aalto. Tällöin naisille vaadittiin erityisesti äänioikeutta, ja nostettiin myös esiin naisiin kohdistuvat odotukset ja koulutuksen puute. Yhdysvalloissa naisten äänioikeutta alettiin vaatimaan 1800-luvun puolivälissä järjestetyssä konferenssissa. Iso-Britanniassa 1900-luvun alun suffragettien liike puolestaan käytti anarkistisia keinoja saadakseen äänensä kuuluviin.

Feminismin toisen aallon katsotaan kestäneen 1960-luvulta 1990-luvulle. Tällöin huomiota alettiin kiinnittää entistä enemmän sukupuolten välisiin valta-asetelmiin ja naisten itsemääräämisoikeuteen. Erityisesti Yhdysvalloissa ryhdyttiin lisäksi keskustelemaan intersektionaalisesta feminismistä, jossa otetaan yksilön sukupuolen lisäksi huomioon myös esimerkiksi rodullisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja yhteiskuntaluokka osana identiteettiä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä.

Kolmannelle feminismin aallolle tyypillistä onkin monimuotoisempi ymmärrys naisena olemisesta, jossa nainen voi itse määrittää naiseutensa. Naiset ovat myös saaneet enemmän omaa ääntään kuuluviin esimerkiksi taiteessa ja mediassa.

Nykyisin puhutaan myös neljännen aallon feminismistä, jonka nähdään alkaneen vuonna 2012. Neljäs aalto keskittyy erityisesti naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan. Aaltoon liitetään vahvasti sosiaalisen median käyttö, mistä yhtenä esimerkkinä on #MeToo-liike.

Tehtäviä

1. Elokuvassa kuvataan feministisen ajattelun muutosta erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Vertailkaa naisopiskelijoiden käytöstä vuonna 1959, kun Ginsburg pääsee opiskelemaan, ja vuonna 1970, kun Ginsburg itse opettaa seuraavan sukupolven asianajajia.

2. Urallaan Ginsburg argumentoi sukupuolten välisestä tasa-arvosta usein miesten kautta, eli keskittymällä tapauksiin, joissa sukupuolinen syrjintä kohdistuu miehiin. Elokuvan keskeinen oikeustapaus on yksi esimerkki tästä. Mitä mieltä olette Ginsburgin strategiasta?

3. Oikeuden puolesta -elokuvan lisäksi Ginsburgista ilmestyi vuonna 2018 myös dokumenttielokuva RBG. Mikä tekee Ginsburgista erityisen ajankohtaisen?

4. Tutustukaa Suomen feminismin aaltoihin esimerkiksi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkelin Feminismi etenee neljänteen aaltoonsa – näin kolme aiempaa aaltoa Suomessa nousivat ja laskivat kautta. Miten tekstissä esitetty neljäs aalto eroaa muista aalloista? Minkälaisiin epäkohtiin neljäs aalto pyrkii vaikuttamaan? Entä millaisiin ongelmiin aalto saattaisi ajautua?

5. Valitkaa yksi Ylen feminismiä koskeva uutinen tai kolumni ja esitelkää sen sisältö muulle luokalle.

6. Miten sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut Suomessa ja maailmalla? Mikä on mielestänne tällä hetkellä merkittävin epäkohta?