1. Miksi Martta Koskinen välitti viestejä ja riskeerasi oman henkensä?

Uskotteko, että Koskinen puhui totta kuulusteluissa? Miettikää myös, mitä syitä Koskisella olisi ollut valehdella tai toisaalta puhua totta toiminnastaan. Keskustelkaa aiheesta pareittain tai ryhmissä.

2. Palatkaa kysymyksiin, joita listasitte ennen elokuvan katsomista. Vastasiko elokuva kysymyksiinne ja mikä vastaus oli. Pohtikaa myös, mistä elokuvan tiedot ovat peräisin ja pidättekö niitä luotettavina? Kertoiko elokuva mielestänne olennaisia asioita? Voitte myös lukea ohjaaja Ville Suhosen ajatuksia elokuvasta Ylen jutusta "Menneisyytemme tunnustaminen hajonnut taivaan tuuliin" – Ohjaaja huolissaan historiadokumenttien tilasta.
 

3. Kirjoittakaa teloitustaan odottavalle Martta Koskiselle kirje, jossa joko kehotatte häntä ilmiantamaan yhteistyötahonsa tai pysymään päätöksessään olla vaiti. Voitte valita lähestymistavan riippuen siitä, mitä mieltä itse Koskisen valinnasta olette. Perustelkaa näkemyksenne Koskiselle. Miettikää myös, miksi Koskinen toimi, miten toimi ja millaisin perustein häneen voisi yrittää vaikuttaa.

 

Taustaa:

Aikajana Martta Koskisen elämästä

18.11.1896: Martta Koskinen syntyy Hollolassa. Koskisen isä kuolee, kun hän on kolmen. Koskinen käy koulua vain vuoden, mutta oppii kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan. Tulirokko aiheuttaa Koskiselle elinikäisen kuulovaurion.

1918: Koskinen alkaa avustaa Toveri-lehteä. Huhtikuussa hän liittyy punakaartiin ja osallistuu Lahden naiskomppanian toimintaan. Koskinen pidätetään ja tuomitaan viideksi vuodeksi vankeuteen valtionpetoksellisesta toiminnasta. Koskinen armahdetaan joulukuussa. Hän muuttaa Helsinkiin, jossa hän liittyy sosialidemokraattiseen Nuorisoseuraan, Koiton raittiusyhdistykseen ja Nuorten Työläisten Kaartiin.

1.8.1933: Veljentytär kantelee Koskisesta poliisille ja kertoo nähneensä tätinsä ja tämän naispuolisen toverinsa kirjoittavan koneella ja monistavan kommunismiin liittyviä asioista. Koskisen IKL:ään kuuluva veli ei hyväksy siskonsa poliittisia näkemyksiä ja on kannustanut myös tyttäriään ilmiantajiksi. Koskinen tuomitaan Turun lääninvankilaan, jossa hän tutustuu Hertta Kuusiseen.

1939: Koskinen tutustuu Hertta Kuusisen kautta Hella Wuolijokeen. Koskinen toimii ompelijana Hella Wuolijoen  tilalla Marlebäckissä, jossa Yrjö Leino on tilanhoitajana. Jatkosodan aikana (1941–44) Koskinen järjestää piilopaikkoja Valtiollista poliisia pakenevalle Yrjö Leinolle. Leino pyytää Koskista hoitamaan kommunistien varapostipaikkaa.

1942: Koskisen asunnosta takavarikoidaan laitonta materiaalia, muun muassa kirjeitä, sotatilannekarttoja, merikortteja, SKP:n tilannekatsauksia, suomalais-venäläinen kieliopas ja venäjänkielisiä selostuksia Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin puheista sekä Koskisen välitettäväksi annettuja kirjeitä. Koskinen pidätetään 5.12. Sotilaskarkuri ja Koskisen aatetoveri Olavi Heiman ilmiantaa Koskisen.

22.4.1943. Koskinen tuomitaan kenttäoikeudessa kuolemanrangaistukseen maanpetoksesta. Tuomio pysyy voimassa sotaylioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa

197.9.1943: Presidentti Risto Ryti hylkää Koskisen armonanomuksen

28.9.1943: Martta Koskinen teloitetaan Helsingissä.

 

Lähteet ja lisätietoa:

Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Miksi Martta Koskinen teloitettiin, 6.6.2015.

Ompelijatar-elokuvan kotisivut, katsottu 13.11.

Rislakki, Jukka,Maan alla. Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1931–1944, Helsinki, 1985

Leino, Olle, Martta Koskisen tapaus, 1976