1. Juonitunnenurkat

 

Elokuvan juonen voi käydä läpi tunnenurkkien avulla. Huoneen neljä nurkkaa nimetään emoji-korttien avulla. Nurkat voivat olla esimerkiksi ilo, suru, pelko ja viha. Kun kerrot elokuvan kohtauksen, lapset menevät siihen nurkkaan, miltä kohtaus tuntui. Samalla voidaan selittää tapahtumia niille, joille ne jäivät epäselviksi.

 

(Emojeja saa tulostusvalmiina esimerkiksi täältä. Toki ne piirtääkin nopeasti.)

 

Tässä on järjestyksessä kohtauksia, mutta niitä kannattaa lisätä tai poistaa lapsiryhmän mukaan.

• Onneli ja Anneli lähtevät maalle.
• Onneli ja Anneli löytävät Vekotituksen nukkumasta.
• Nukutuskelloa kokeillaan ensi kerran.
• Onneli ja Anneli näkevät huoneensa tuulimyllyssä.
• Oskari Oikotie sopii kaupunginjohtajan kanssa oikaisun tekemisestä.
• Vekotituksen käsketään muuttaa.
• Oskari sieppaa Puustisen.
• Oskari katoaa unimaailmaan.
• Onneli ja Anneli tutkivat unimaailmaa.
• Oskari löytyy Vekotituksen unesta.
• Martta nimitetään uudeksi pääinsinööriksi.

2. Äänimaailma

Elokuvan parasta antia ovat melkein huomaamattomat äänet, jotka tehostavat katselukokemusta. Millainen ääni kuului, kun mehu muuttui lasissa eriväriseksi? Millainen ääni kuului nukutuskellosta? Millaisia ääniä kuului pajan muista kelloista? Entä Martan robotista? Millaisia ääniä muistat? Millaisissa kohdissa äänet kuuluivat?

Näytelkää itse pehmoeläimillä jokin elokuvan kohtaus (tai vaikkapa joku arjen kohtaus, jossa esimerkiksi nalle saapuu aamulla päiväkotiin).

 

Näytelkää ensin kohtaus ääneti. Lisätkää seuraavalla kerralla puhe ja seuraavalla kerralla äänitehosteet. Käyttäkää esineitä ja soittimia.

 

Miettikää lopuksi, millainen musiikki kohtauksessa voisi olla. Kokeilkaa eri musiikkeja. Miten kohtaus muuttuu, jos taustalla soi joku Chopinin Nocturneista, Mozartin Requiem tai Rachmaninovin Kimalaisen lento?

 

3. Tunnemusiikkimaalaus

 

Vesivärimaalauksen tekniikkana tässä työssä on märkää märälle, tai jos aika ei riitä märkien värien tekemiseen, kuivaa märälle. (Jos käytetään märkiä värejä, aikuinen tekee valitsemansa värit kulhoihin vesivärinapeista. Silloin lapsi tarvitsee vain värikulhot, ei puhdasta vettä tai vesivärejä.)

 

Paperi teipataan kiinni alustaan jokaiselta sivultaan. Lisäksi se halkaistaan keskeltä teipillä. Maalaus aloitetaan vasemmalta puolelta. Aikuinen kastelee paperin märäksi pensselillä.

 

Lapsi kuuntelee musiikkia ja maalaa märän puolen sellaiseksi kuin miltä musiikki kuulostaa.

 

Ideana on, että toista puolta maalatessa soitetaan surullista musiikkia ja toista puolta maalatessa iloista. Isommille lapsille voi hyvin jakaa paperin neljäänkin osaan, ja ottaa mukaan esimerkiksi kiukun ja tyyneyden.

 

Työn voi antaa välissä kuivua tai sitä voi jatkaa heti musiikkia vaihtamalla. Odottaessaan seuraavaa vaihetta lapsi voi kuunnella musiikkia.

 

Tarvitset: vesivärit, vesiväripaperin, leveää maalarinteippiä, alustan, siveltimen, vesikulhon, pensselin, musiikkia

 

Tässä ideoita musiikkiin:

 

• Iloista: Tokumaru Shugo: Lahaha; Vivaldi: Kevät
• Surullista: Albinoni: Adagio jousille G-mollissa; Beethoven: Sinfonia nro 7 A-duuri, osa 2 "Allegretto"
• Kiukkuista: Musorgski: Yö autiolla vuorella; Prokofjev: Ritarien tanssi (teoksesta Romeo ja Julia)
• Tyyntä: Fleetwood Mac: Albatross; Saint-Saëns: Joutsen (teoksesta Eläinten karnevaali)