keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Tutustukaa Wikipedian kuvaukseen Tukholma-syndroomasta ja Tiede-lehden artikkeliin "Pahuus puhkeaa helposti" (Tiede 7/2009).

"Tukholma-syndrooma on arkikielinen nimitys psykologiselle tilalle, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Tämänlaisesta solidaarisuudesta voi seurata monimutkaisia ongelmia, kun vangitut alkavat auttaa vangitsijoitaan toteuttamaan suunnitelmaansa tai pakenemaan poliisilta. Syndroomasta kärsivät vangitut saattavat antaa jälkeenpäin vangitsijoistaan heille myötämielisiä todistuksia.

(…)

Tukholma-syndrooma on dramaattinen uhrin tuntema positiivinen tunneside kaappaajaansa. Frank Ochberg ja David Soskis tunnistivat neljä tekijää, jotka vaikuttavat syndrooman kehittymiseen. Niihin kuuluvat tapauksen intensiivisyys ja kesto, panttivangin selviytymisen riippuvuus kaappaajasta ja panttivangin psykologinen etäisyys auktoriteeteistä. Tutkimukset erilaisista kaappaustilanteista ovat osoittaneet, että Tukholma-syndroomaa voidaan tavata panttivangeilla, keskitysleirien vangeilta, sotavangeilta, prostituoiduilta, insestin uhreilta, pahoinpidellyiltä lapsilta ja pahoinpidellyiltä vaimoilta.”

(Lähde: Wikipedia)

Tehtäviä:

1. Millaisia yhteyksiä löydät elokuvan tapahtumien ja artikkelien välillä? Entä eroja? Keiden henkilöiden toiminnasta näitä piirteitä voi tunnistaa?

2. Miten voisit omassa elämässäsi harjoittaa Tiede-lehden artikkelissa mainittua ”arjen sankaruutta”? Miksi ajatus tuntuu vaikealta? Mistä voisit saada tukea tällaiseen toimintaan?

3. Valmistakaa pienryhmissä 1–2 minuutin pituinen näytelmä, jossa pääosassa on arjen sankari. Kuka on tarinan pahis? Entä uhri? Kuka auttaa sankaria ja kuka laittaa esteitä hänen tielleen? Esittäkää näytelmät muulle ryhmälle.