Kirjailija Kalle Päätalo 1919-2000 Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo syntyi 11.11.1919 Taivalkosken kunnan Jokijärven kylässä metsätyömies Lauri Herman Päätalon ja Priitta-Stiina o.s. Neulikon toiseksi vanhimpana lapsena. Käytyään kansakoulun 1928- 1933 Jokijärvellä hän aloitti työuransa 13-vuotiaana Metsä- ja uittotyössä Koillismaalla. Kalle Päätalo suoritti asepalveluksensa 1940-1941 pioneerikomppaniassa ja joutui suoraan jatkosotaan, jossa haavoittui kaksi kertaa elokuussa 1941 Kiestingin ja Louhen välillä. Oulun sotasairaalasta Päätalo siirrettiin sodan loppuajaksi Karjalan kannakselle Siiranmäen vankileirin talousaliupseeriksi.

Sodan jälkeen Kalle Päätalo teki metsä- ja rakennustöitä Tampereella, valmistui Tampereen teknillisestä koulusta rakennusmestariksi 1949 ja toimi sen jälkeen työmaamestarina Tampereella ja ympäristössä. Taivalkosken kunnan rakennusmestarina hän toimi 1951- 1952, jonka jälkeen hän palasi Tampereelle. Rakennusmestarin työstä Kalle Päätalo jäi vapaaksi kirjailijaksi 1963. Esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi 1958, Koillismaasarja 1960-1969 ja Iijoki-sarja 1971- 1998, lisäksi yksittäisromaaneja ja näytelmiä. Julkaistuja teoksia on yhteensä 44, joissa on yli 26 000 sivua. Teosten painosmäärä jo kirjailijan eläessä oli n. 3,6 miljoonaa. Kirjailija Päätalon yhteiskunnalliseksi tehtäväksi muodostui henkisen sillan rakentaminen maalta kaupunkiin muuttaneille. Hänen teoksilleen oli sosiaalinen tilaus.

Kalle Päätalo kuoli 20.11.2000. Hänet haudattiin Tampereen Messukylän hautausmaalle sankarihautojen viereen. b. Koillismaa on maantieteellinen alue, jonka muodostavat Kuusamon, Posion, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat. Koillismaa sijaitsee Oulun läänin koillisosassa, PohjoisPohjanmaan maakunnassa.

Kalle Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi sijaitsee Taivalkoskella Jokijärven kylässä. Jokijärvi sijaitsee Iijoen reitillä parikymmentä kilometriä Taivalkosken keskustasta itään. Kallioniemi sijaitsee järven etelärannalla.

Kalle Päätalo -seura ry:n jäsenmäärä on noin 700, joista runsas 100 ainaisjäseniä. 

Kallioniemi-Säätiön tarkoituksena on sanataiteellisen koulutuksen edistäminen, Kalle Päätalon henkisen ja kirjallisen perinnön vaaliminen sekä koillismaalaisen kotiseutu- ja kulttuurityön tukeminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Taivalkosken kunnassa Päätaloinstituuttia sekä Kallioniemen museoaluetta Jokijärvellä. Kalle Päätalo -seura ry. on perustettu vuonna 1979 Taivalkoskella. Seuran tarkoituksena on mm. Kalle Päätalon henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen herättäminen ja edistäminen sekä Kalle Päätalon elämään ja teoksiin liittyvien muistojen ja muun aineiston vaaliminen ja kokoaminen. 

Päätalo kirjoitti elämänsä aikana 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa. Koillismaa-sarja käsittää 5 teosta ja Iijoki-sarja 26 teosta. Lisäksi sarjoihin kuulumattomia teoksia.

Kirjojen filmatisoinnit: Viimeinen savotta (1977, Edvin Laine) Ruskan jälkeen (1979, Edvin Laine) Elämän vonkamies (1986, Mikko Niskanen) Nuoruuteni savotat (1988, Mikko Niskanen), perustuu kirjoihin Kunnan jauhot, Täysi tuntiraha sekä Nuoruuteni savotat Päätalo-pilotti, Räntyt ja kuoletukset (2002, Hannu Kahakorpi), perustuu teokseen Kunnan jauhot Päätalo (2008, Hannu Kahakorpi), Päätalon elämäkerta

Käännökset: Hämariku eel. – Toronto, 1966. (Ennen ruskaa – viroksi) Sista hygget – Jyväskylä 1980. (Viimeinen savotta – ruotsiksi) Higher goals : An extract from "On Tammerkoski Bridge" * Books from Finland 1987:4 s. 217- 223 (Katkelma romaanista Tammerkosken sillalla 1982 – englanniksi) Our daily bread : a novel. – San Luis Obispo, 1990. (Koillismaa – englanniksi) Storm over the land: a novel about war – New York 1993 (Myrsky Koillismaassa – englanniksi) 

Päätalolle myönnettiin professorin arvo joulukuussa 1978. Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi hänet vihittiin kesäkuussa 1994.

Kalle Päätalon muistomerkki ”Kirja” julkistettiin Taivalkosken keskustorilla kesällä 2005. Kalle Päätalo ilmaisi jo elinaikanaan, ettei halua näköispatsasta. Kirjailijan tahtoa kunnioitettiin ja näköispatsasta ei tehty. Teoksen on suunnitellut Arja Lehtimäki. Teos on kaksiosainen: se käsittää avoimen kirjan sekä siitä irronneet lehdet. Torin päädyssä on itse pääteos – avoin kirja, jonka selkämykseen on kirjoitettu Kalle Päätalon elinvuodet (Kalle Päätalo 1919-2000). Torin toisessa päädyssä ovat kirjasta irronneet irtolehdet, joihin on leikattu Päätalon kirjojen henkilöiden silhuetteja.

Päätaloviikkoa vietetään Päätalon syntymäkunnassa Taivalkoskella vuosittain heinäkuun ensimmäisellä viikolla. 

Sotien aiheuttamat tuhot Suomen kaupungeissa eivät kansainvälisesti tarkastellen kokonaisuutena olleet kovin laajoja. Pääongelmaksi nousi luovutetun alueen väestön uudelleenasuttaminen. Sodan päätyttyä siirtolaisperheitä yli 100 000, koko maan väestöstä yli 11 % oli ilman asuntoa. Ratkaisuksi asuntotarpeeseen syntyi 1½- kerroksinen, puurakenteinen ja harjakattoinen omakotitalo, ns. rintamamiestalo, jossa yhden rakennuksen keskellä olevan savupiipun ympärille sijoitettiin kaikki asuntilat. Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, päinvastoin kuin perinteisessä maalaistuvassa. Yläkerrassa oli kaksi päätyhuonetta, jotka voitiin rakentaa asuinkäyttöön myöhemminkin. Talossa oli usein myös kellarikerros. Rintamamiestalon tyyppimallistoja oli lukuisia, ja mallit muistuttivat toisiansa varsin paljon. Rintamamiestalot yleistyivät nopeasti ja tyyppi säilyi parikymmentä vuotta maaseudun ja esikaupunkien käytetyimpänä uudisrakennustyyppinä. Kaupungeissa talot yleensä sijoitettiin yhtenäisiksi asuntoalueiksi suorakaiteen muotoisten tonttien kadunpuoleiseen päähän, jotta tontin toinen pää jäisi hyötypuutarhakäyttöön.

Myöhemmällä kirjailijanurallaan Kalle Päätalolla oli tarkka päivittäinen aikataulu kirjoittamisessaan, hän kirjoitti noin klo 8.00 – 17.00. Vaimo Leena huolehti kaikista kodin asioista. Uusi kirja ilmestyi vuosittain syksyllä Isänpäivän tienoilla. Kalle Päätalo teki jo nuoruudesta lähtien muistiinpanoja tapahtuneista asioista ja lisäksi hän keskusteli paljon taivalkoskelaisten aikalaisten kanssa.