29. Muodonmuutos, sankari saa uuden ulkomuodon 

30. Rangaistus, konna saa rangaistuksen 

31. Häät, sankari menee naimisiin ja/tai nousee valtaistuimelle 

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Propp)

 

1. Tutustukaa Proppin erittelemiin kansansadun funktioihin ja miettikää löytyykö mitään näistä funktioista Pan´s Labyrinthistä. Kirjoittakaa löytämänne ylös. Valitkaa sitten joku hyvin tuntemanne satu ja verratkaa sitä kaavaan, miten hyvin se sopii? Käyttäkää apunanne jaksottamista, kirjoittakaa sekä elokuvasta että valitsemastanne sadusta episodeihin jaettu juonireferaatti, jota voitte verrata kaavaan. Mitä rakenteen kuvaaminen kertoo tarinasta? 

 

2. Jakakaa Proppin määrittelemät toimintaroolit elokuvan hahmoille, miten ne sopivat yhteen? Huomioikaa että yhdellä hahmolla voi olla monta roolia. Tehkää samanlainen roolikartoitus valitsemallanne kansansadulle ja pohtikaa miten ”perinteisiä” elokuvan roolijaot ovat. Miten roolit esimerkiksi jakautuvat eri sukupuolille? 

 

3. Ryhtykää sadunkertojiksi kirjoittakaa oma satu soveltaen Proppin kaavaa. Vertailkaa sitten satujanne: mitä funktioita olette valinneet ja miten satunne eroavat toisistaan sisällöltään. Miettikää myös mikä merkitys tällaisilla kaavoilla ja rakenteiden tutkimisella voisi olla. 

– Kaava voi tuntua hyvinkin tutulta, koettakaapa soveltaa sitä esimerkiksi Tähtien sotaan tai johonkin muuhun ”nykyajan satuun”. Mitä johtopäätöksiä voitte tuloksista tehdä? 

 

Suullisen kansanperinteen kaavat siirtyvät jossain määrin nykyiseen populaarikulttuuriin ja tässä mielessä populaarikulttuurissa voi nähdä vanhan suullisesti välittyvän kansanperinteen jatkajan. Toisaalta kannattaa pitää mielessä, ettei satuja tai muitakaan kertomuksia voi pelkistää yksinkertaistettuihin kaavoihin ja, että kerronta koostuu rakenteellisia funktioita paljon moninaisemmista elementeistä. Proppiin on kuitenkin syytä tutustua sillä hänen teoriansa ovat vaikuttaneet paljon myös elokuvantekijöihin, kuten del Toroon.

 

4. Miettikää millainen elokuva olisi satukirjana, pohtikaa kirjallisen ilmaisun ja elokuvailmaisun eroja ja ottakaa huomioon myös kuvituksen merkitys satukirjassa? 

 

5. Miettikää mikä on Pan´s Labyrinthin satumaailman suhde satuperinteeseen. Saduilla on kautta aikojen ollut merkitystä toisaalta pelkojen ja fobioiden ilmaisijana, mutta myös toiveiden ja fantasioiden esiintuojana. Etsikää elokuvasta näitä molempia puolia. Voitte kerätä niitä esimerkiksi piirtoheitinkalvolle otsikkojen painajaiset ja unelmat alle. Verratkaa niitä kansansatujen ilmaisemiin toiveisiin ja pelkoihin ja pohtikaa onko niillä yhteyttä nykyihmisen ajatusmaailmaan. Voitteko esimerkiksi tunnistaa sadun tai elokuvan maailmasta omia ajatuksianne, missä määrin voitte samastua niihin? 

 

Maria Tatar, jonka kirjoituksiin Del Torokin on perehtynyt, on sanonut että kun suullisesti levinneet kansansadut käännettiin kiinteiksi kirjallisiksi lasten viihdyttämiseen tarkoitetuiksi versioiksi, niiden alkuperäinen tarkoitus hämärtyi. Hän myös huomauttaa että tuon alkuperäisen merkityksen löytäminen on mahdotonta. Satuja ei siis alun perin ollut tarkoitettu yksin lasten korville. Aikuiset kertoivat niitä aikuisyleisölle vaikkapa nuotiotulen loimussa tai töiden lomassa. Saduista tuli lasten kirjallisuutta vasta 1700–1800-luvuilla. Tässä mielessä elokuvan julma satumaailma kuvastaa sadunkerronnan alkuperäistä luonnetta kauheuksienkin kuvaajana. Toisaalta lapsihahmon keskeisyys elokuvassa viittaa satujen lastenkirjallisuuden luonteeseen. Elokuvassa yhdistyy siten satujen aikojen saatossa saamat monet eri käyttömuodot ja merkitykset.

 

6. Valitkaa ryhmissä jokin hyvin tuntemanne klassikkosatu ja kirjoittakaa se uudestaan sellaiseksi kuin voisitte kuvitella sen alun perin olleen. Pitäkää mielessänne satujen alkuperäinen käyttötarkoitus aikuisten toisilleen kertomina tarinoina. Miettikää samalla mitä sadulla on ehkä alun perin haluttu ilmaista? Muistakaa myös että mitään yhtä ainoaa alkuperäistä versiota ei ole mahdollista löytää, vaan satu on elänyt rinnakkain lukemattomina eri versioina.