Ajatella, että jokainen eilen, tänään, jopa tällä hetkellä pidätetty ihminen joutuu todennäköisesti kokemaan saman kammottavan kohtalon. Ajatella, että se ei ole loppunut, että se jatkuu koko ajan piinallisen säännöllisesti. Ajatella, että jos minut pidätetään tänä iltana (olen miettinyt sitä jo kauan), olen viikon Pohjois-Sleesiassa ehkä kuolleena, koko elämäni sammuu yhtäkkiä ja sen myötä kaikki rajattomuus, jonka tunnen itsessäni. (Hélène Berr)

Ranskanjuutalainen Hélène Berr kirjoittaa näin päiväkirjassaan vuonna 1944. Berrin kohtalo oli hyvin samantapainen kuin Pariisin vainotuissa kuvattujen lasten ja nuorten. Hän kirjoitti päiväkirjaa kahden vuoden ajan ja siinä piirtyy elämän muuttuminen Pariisissa yhä ahdistavammaksi, kun yhä useampia juutalaisia pidätetään ja kuljetetaan kokoomaleireille. Berr pidätettiin keväällä 1944 kotonaan Pariisissa ja karkotettiin perheineen ensin Auschwitzin keskitysleirille ja myöhemmin Bergen-Belseniin. Berr kuoli Bergen-Belsenissä huhtikuussa 1945 22-vuotiaana. Hänen päiväkirjansa julkaistiin ranskaksi ensimmäisen kerran vasta vuonna 2008. Muista juutalaisvainojen aikana päiväkirjaansa kirjoittaneita nuorista voi mainita Amsterdamissa piileskelleen Anne Frankin sekä Varsovan ghetossa nuoruusvuosiaan viettäneen Mary Bergin.

Vaikka naisten, lasten ja nuorten ääni onkin jäänyt usein syrjään sotahistorian tutkimuksessa ja historian oppikirjoissa, henkilökohtaisia sotakokemuksia ja tunteita kuvataan kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa usein lasten ja nuorten kautta. Näin on sekä juutalaisnuorten julkaistuissa päiväkirjoissa että useissa elokuvissa, kuten Pariisin vainotuissakin. Elokuvan alussa poikakolmikko Jo, Simon ja Nono elävät Pariisin Montmartren alueella ja viettävät päiviään kierrellen idyllisillä kaduilla ja pihoilla. Pojat kantavat takeissaan juutalaisuuden merkkejä, keltaisia tähtiä, joiden perusteella heidän elämäänsä aletaan rajoittaa yhä enemmän. Myöhemmin lasten elämää kuvataan pyöräilystadionilla, kokoomaleirillä sekä sodan jälkeen.

 

Tehtäviä

1. Pohtikaa, miksi elokuvan keskiöön on nostettu lasten kokemukset. Mitä onnistuneita puolia tällä valinnalla on?  Entä mitä mahdollisia huonoja puolia?
Esimerkkivastauksia

2. Pohtikaa, mitä kokoomaleiriltä selviytyneille Jolle ja Nonolle tapahtui sodan jälkeen.

3. Kirjoittakaa päiväkirjateksti/lyhyt novelli/runo eläytyen kuvitteellisen, ikäisenne juutalaisnuoren elämään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa tai Italiassa. Hyödyntäkää historian oppikirjoista ja vaikkapa Pariisin vainotuista ja muista elokuvista saamaanne taustatietoa. Voitte lukea inspiraatioksi muutamia lukuja Anne Frankin päiväkirjasta (Nuoren tytön päiväkirja), Hélène Berrin päiväkirjasta (Päiväkirja 1942–1944) tai Mary Bergin päiväkirjasta (Päiväkirja 1939–1944. Kasvun vuodet Varsovan ghetossa).