Elokuvan Pieni siskoni on ohjannut ja käsikirjoittanut Sanna Lenken, joka on kertonut elokuvan perustuvan häneen omakohtaisiin kokemuksiinsa syömishäiriöstä ja aikuiseksi kasvamisesta. Göteborgs-Postenissa tammikuussa 2016 julkaistussa haastattelussa ’Sanna Lenken går på djupet’ Lenken nostaa esiin fiktiivisen elokuvan merkityksen yhteiskunnallisena kannanottajana ja vaikuttajana.

Seuraavassa otteessa Lenken avaa elokuvan ja elokuvan tekemisen merkitystä itselleen (käännös: Heta Mulari):

– Mutta olen vakuuttunut siitä, että elokuva voi laajentaa ja syventää näkemystämme ihmisistä ja ongelmista, joita useimmat eivät tunnista tai ajattele. Minulle on tärkeää, että elokuva on merkityksellinen – en tee elokuvaa vain viihdyttääkseni tai siksi että elokuvat ovat ”hauskoja”. Elokuvalla pitää olla suurempi tavoite, muuten annan olla.

Hän [Sanna Lenken] haluaa saada yleisönsä tuntemaan tarkoitusta olemassaololleen sekä antaa äänen heille, joiden ääni ei ehkä kuuluisi tai näkyisi muuten. Teini-ikäisenä Sanna kamppaili itse syömishäiriöiden kanssa, ja tehdessään Pieni siskoni –elokuvaa hän halusi omien sanojensa mukaan luoda ”helmen” – elokuvan, joka koskettaa oikeasti.

(Lähde: Sanna Lenken går på djupet, Göteborgs-Posten 30.1.2016.)

Ruotsalaisissa, tyttöyttä ja tyttöjä käsittelevissä elokuvissa kantaaottavuus ja ajankohtaisten teemojen nostaminen esiin on ollut keskeisenä teemana useamman vuosikymmenen ajan. Toinen esimerkki omakohtaisiin kokemuksiin pohjaavasta tyttöelokuvasta on Teresa Fabikin Hip hip hora!, joka kuvaa sukupuolittunutta häirintää, kiusaamista ja ahdistelua yläkoulussa. Fabik painotti useassa haastattelussa, että elokuva pohjautui hänen omakohtaisiin kokemuksiinsa yläkouluajalta. Viime vuonna Ruotsissa sai ensi-iltansa myös yhteiskunnallisesti kantaaottava ja tositapahtumiin perustuva Flocken (Beata Gårdeler), joka käsittelee teinitytön raiskausta pienessä pohjoisruotsalaisessa kylässä.

Tehtäviä:

1. Keskustelkaa omista suosikkielokuvistanne. Mikä teidän mielestänne on elokuvan tehtävä? Kuuluuko elokuvan ottaa kantaa ja vaikuttaa? Mitä muita merkityksiä elokuvan tekemisellä ja katsomisella on? Oletteko samaa vai eri mieltä Sanna Lenkenin näkemyksestä siitä, että elokuvalla pitäisi olla viihdyttämistä suurempi tavoite?

2. Sanna Lenken toteaa Göteborgs-Postenin haastattelussa, että haluaa antaa elokuvan kautta äänen heille, joiden ääni ei muuten kuuluisi. Pohtikaa millaista vaikutusta elokuvien sisältöön tekijyydellä on. Kenen tarinan esimerkiksi Pieni siskoni kertoo, ja ketä se ensi sijassa puhuttelee? 

3. Pohtikaa ryhmissä, mistä omiin kokemuksiinne perustuvasta teemasta tekisitte elokuvan. Mitä teemoja tahtoisitte nostaa esiin ja miksi? Millainen elokuva olisi (draama, komedia jne) ja keitä päähenkilöt olisivat? Suunnitelkaa elokuvalle mainosjuliste (voitte toteuttaa julisteen esimerkiksi kollaasin tai valokuvan kautta) ja esitelkää elokuvaideanne muille ryhmille.