Elokuva käsittelee ympäristön suhtautumista homoseksuaalisuuteen hieman eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet ja onkin hienoa nähdä, ettei kaikissa perhettä ja homoseksuaalisuutta käsittelevissä tarinoissa tarvitse olla kyse siitä ’hyväksyykö’ perhe homoseksuaalisuuden. Pahimmillaan homot toki joutuvat perheensä hylkäämiksi tai piilottamiksi, mutta useimmiten ristiriita on paljon hienovaraisemmassa vierauden tunnussa ja etääntymisessä.

Mikun ulostulo ei erityisemmin järkytä hänen veljeään tai vanhempiaan vaan Mikun homous tuntuu olevan heille aivan ok. Sen sijaan se kyllä kirvoittaa homostrereotypioita viljeleviä kommentteja. Mikun veli toteaa että Miku tulee saamaan homona paljon seksiä ja Mikun äiti kertoo epäilleensä, että perheen homo on isä, koska tämä harrastaa bodausta ja puutarhanhoitoa.

Homofobian ei tarvitse olla tarkoituksellista, pahantahtoista tai tiedostettua ollakseen todellista tai vahingollista. Se voi olla myös jotain niin arkista kuin ahtaat stereotypiat. Miku tuntuu lähinnä huojentuneelta siitä, etteivät perheenjäsenet suhtaudu hänen homouteensa negatiivisesti, mutta silti katsojalle jää hyvin selvä tunne, että tämä ei mennyt nyt ihan oikein.

Tehtäviä

1. Pohtikaa mitä Miku mahdollisesti ajattelee veljen ja äidin ensireaktiosta hänen homouteensa.
Apukysymyksiä: Mistä Miku on ehkä iloinen? Mikä häntä epäilyttää? Millaisia toiveita tai pelkoja hänellä on?

2. Luokaa lyhyitä kohtauksia, joissa pohditte miten veli ja/tai äiti voivat jatkossa suhtautua Mikun homoseksuaalisuuteen ja miten se vaikuttaa heidän väleihinsä. Tuleeko tästä esimerkiksi asia, joka etäännyttää vai lähentää heidän välejään.

Toteutusmuotona voi olla esimerkiksi käsikirjoitus, tarina, sarjakuva, näytelmä tai video.

Avuksi

Tässä yhteydessä on myös hyvä käsitellä mikroaggression käsitteestä.

Mikroaggressio tarkoittaa pieniä vähemmistöryhmiin kohdistuvia loukkaavia tai haitallisia tekoja. Yleisimmin ne ovat vahingollisia, koska ne vahvistavat stereotypioita ja lisäävät hienovaraisesti vähemmistöstressiä. Mikroaggressioille tyypillistä on, että ihmiset tekevät niitä huomaamattaan ja ne ovat luonteeltaan sellaisia, että uhri kokee eri tavoilla vaikeaksi puuttua niihin, koska ne ovat niin pieniä asioita. Pahinta mikroaggressioissa onkin se, että jatkuvasti toistuvat yksittäisinä pienet vahingot kasaantuvat ja muodostavat suurempaa vahinkoa.

Vähemmistöstressi tarkoittaa vähemmistöön kuulumisesta johtuvaa ylimääräistä kuormitusta, jota tuottavat esimerkiksi syrjinnän kokemukset ja pelko.

Setan sateenkaarisanastossa vähemmistöstressi on kuvattu näin: Vähemmistöstressi tarkoittaa kroonista stressitilaa, joka syntyy muun muassa ympäröivän yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi tulemisen ja väkivallan kokemuksista. Tällä tarkoitetaan yksilön pitkäaikaista sosiaalista ja sisäistä painetta vähemmistöryhmään kuulumisen takia. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin.