Tanssiteatteri on tanssitaidetta, teatteria ja musiikkia, sekä ensamblesta riippuen muita taidemuotoja yhdistävä itsenäinen taidemuoto. Teatterin tutkija ja teoreetikko Hans – Thies Lehmann kuvailee tanssiteatterin korvaavan draaman monimutkaisten ja hienovaraisten konfliktien esittämisen ruumiin eleiden huumalla. (Lehmann 2009,342.)

Varsinainen saksalainen tanssiteatteri (Tanztheater) sai alkunsa 60-luvun poliittisesta liikehdinnästä, jolloin silloiset länsisaksalaiset tanssitaiteilijat väsyivät baletin ja modernin tanssin estetiikkaan. 1970-luvulla he alkoivat yhdistellä aineksia Ausdrucstanzista (saksalaisesta vapaasta tanssista), amerikkalaisesta modernista tanssista ja ajan kokeilevasta teatterista, joka perustui fyysisyyteen, aistillisuuteen ja vahvaan kuvailmaisuun. (Makkonen 1996, 175.) Tanssiteatteri antoi uuden visuaalisen, aistillisen ja fyysisen tavan ilmaista tanssia. Se avasi kehollisuudellaan tavan kommunikoida ele- ja liikekielellä sen ajan yhteiskunnallista elämää puheteatterin kielen sijaan. Tanssi alkoi saada taas sisältöä, joka oli yhteydessä elettyyn aikaan ja yhteiskuntaan. Tanssiteatteria pidetään 1960-luvun poliittisen teatterin perillisenä. Tanssiteatterin lähtökohtana oli ihmisen fyysinen kokemusmaailma, ei tanssin keinoin esitettävä kertomus kuten 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneella tanssiteatterin isällä; koreografi, tanssiteoreetikko Kurt Joosilla (1901–1979). Saksalaisen tanssiteatterin merkittävin ja tunnetuin tekijä on Joosin oppilas Pina Bausch.

Suomessa tanssiteatterin alueella merkittävimmän työn on tehnyt vantaalaisen Tanssiteatteri Raatikon perustaja, koreografi, akateemikko Marjo Kuusela.

Suomessakin 1970 -luvun tanssiteatteria tehtiin yhteiskunnallisista ja poliittisista lähtökohdista. Muita merkittäviä suomalaisia tanssiteatteriryhmiä ovat mm. Glims & Gloms Espoosta, Hurjaruuth Helsingistä, Minimi Kuopiosta, MD Tampereelta ja ERI Turusta.

Tehtävä –  Kurt Joos / Tanztheater

• Selvitä Kurt Joossin henkilöhistoriaa. Löydätkö tietoa hänen merkittävimmästä teoksestaan: The Green Table (Vihreä pöytä) ?

Tehtävät – suomalainen tanssiteatteri

• Käykää tutustumassa suomalaiseen tanssiteatteriin vierailemalla jonkin edellä mainitun ryhmän kotisivuilla. Etsikää sivuilta ryhmien taiteelliset lähtökohdat. Mitä yhtymäkohtia löydät eri tanssiteattereista, entä mitä eroavaisuuksia?
• Mitä aiheita tanssiteattereiden esityksissä käsitellään?
• Mitä taidemuotoja tanssiteatterit käyttävät esityksissään?
• Tehkää esityskäynti tanssiteatteriin.

 

 

Pina Bausch 27.7.1940 – 30.6.2009

Pina Bausch on yksi maailman merkittävimmistä nykykoreografeista sekä saksalaisen tanssiteatterin (Tanztheater) uudistaja ja kehittäjä. Hänen ironisten, surrealististen sekä voimakkaiden teostensa maailma oli monitaiteellisuuden juhlaa. Lukuisat tanssijat näyttelivät, lauloivat ja tanssivat upeasti lavastetuissa näyttämötiloissa. Bausch kertoi kaikkien teostensa lähtökohdaksi rakkauden ja sen vaikutukset ihmisessä. Tyypillisimpiä teemoja olivat sukupuolten välinen vihamielisyys, yksilön alistaminen, porvarilliset tavat, median luomat kliseet onnesta tai ihmisen itsekorostus.

Hänen teoksissaan ei ollut lineaarista juonta vaan pikemminkin ne noudattivat vapaan assosiaation logiikkaa. Toisistaan irralliset kohtaukset ja poikkitaiteelliset elementit kuten laulu, kabaree, näytteleminen ja musiikki törmäilivät näyttämöllä luoden kokonaisuuden, joka noudatti elokuvaohjaaja Sergei Eisensteinin luomaa montaasitekniikkaa. Teatterista käytettiin sen elementtejä, muttei sen lainalaisuuksia (juoni, roolit, jännitteet, vastavoimat). Monitaiteellisten teosten keskiössä ja tärkeimpänä elementtinä pysyi aina tanssi. ”Minun taiteeni on toisenlaista realismia. En halua käyttää paljon sanoja, sillä pelkään, että silloin ei jää tilaa muulle” (Bausch 1986, Makkosen 1989, 59 mukaan).

Bauschilainen tanssiteatteri oli visuaalisesti näyttävää. Hänen lavastajansa tyylittelivät arkista todellisuutta täyttäen lavan kukkien terälehdillä, vedellä, mullalla ja hiekalla tai tuoleilla. Vaatetukseltaan teokset olivat todellisuusperäisiä ja sukupuolta korostavia. Tilankäytöllisesti teokset sisälsivät suuria joukkokohtauksia sekä arkieleistä luotuja tansseja, jotka esitettiin selkeissä muodostelmissa, riveissä, jonoissa tai piireissä. Bauschille oli ominaista pilkkoa tilaa samanaikaisesti tapahtuviin erillisiin kohtauksiin, isojen intensiivisten joukkokohtausten rinnalla. Bausch käytti teoksissaan paljon liikkeellistä toistoa sekä vaarantunnetta nostavia kohtauksia. Näillä elementeillä hän pyrki rikkomaan etenkin baletissa käytettyä illuusiota teoksistaan.

 

Bauschin työskentelymenetelmät

Bausch suunnitteli uransa alkuaikoina harjoituksensa ja koreografiansa valmiiksi tanssijoille. Myöhemmin hän kiinnostui enemmän tanssijoiden muodostamasta liikemateriaalista ja alkoi kehittelemään kysymyksiin pohjautuvaa menetelmäänsä. Lopulta hän luopui koreografian ennalta suunnittelusta. Mennessään tanssijoidensa kanssa studioon Bausch alkoi tehdä heille kysymyksiä, joihin nämä vastasivat kehollisesti tai sanallisesti. Näin alkoi muodostua kohtauksia, joiden kollaasista teos valmistui.

Bausch ei ollut kiinnostunut siitä, miten tanssijat liikkuivat vaan mikä heitä liikutti. Tässä hän yhtyy Joosiin (ks. tanztheater), joka oli kiinnostuneempi siitä, miten liike tehdään kuin mitä tehdään. Hän myös painotti sitä, että tanssijan on tiedettävä, miksi hän tekee liikettä. Bauschille liikkeillä ei ollut itsenäistä sijaa ja asemaa vaan ne olivat sidoksissa esityksen sisältöön. Hän oli valmis luopumaan oman taidelajinsa esteettisistä muodoista tuodakseen selvemmin esiin esityksen sisällön. (Makkonen 1989, 116.)

 

Tehtäviä – Pina Bauschin työmenetelmät:

• Bausch käytti paljon toistoa, teema esitellään ja sitä toistetaan ja moninkertaistetaan suurella ihmisjoukolla. Kokeile samaa omalla arkiliikkeellä tai eleellä. Voit myös käyttää hyväksesi Bauschin esimerkkitehtäviä.
• Bausch aloitti harjoituksensa kysymyksillä, joista kohtaukset saivat alkunsa. Keksi kysymys parillesi, johon hän voi vastata liikkeellä. Opettakaa liike isommalle ryhmälle ja tehkää siitä toistettavissa oleva liikefraasi. Muunnelkaa sen kulkusuuntia, ryhmän muodostelmia sekä voimaa tai tunnetta jolla liike tehdään.
  Kehittäkää oma aihe, jonka avulla keksitte pienempiä kysymyksiä joiden avulla saatte toisenne tanssimaan.
• Bauschin teoksissa on tanssijoiden työtä hankaloittavia lavaste-elementtejä, kuten tuolit, multa tai vesi. Kokeile miten esteet vaikuttavat liikkeeseen. Tehkää omaa liikefraasianne hankalassa puvustuksessa, kengissä, toisen henkilön asettamissa esteissä, lavastuksellisissa esteissä.
  Miten liikefraasi muuntuu esteiden johdosta? Miten katsomiskokemus muuntuu?