Juonikaavio

Elokuvan katsomisen jälkeen tarina palautetaan mieleen piirtämällä tapahtumat juonikaavioon sanoin tai kuvin. Sen voi tehdä yhteisesti taululle tai niin, että jokainen tekee paperille omansa.V aihtoehtoisesti oppilaat voivat tehdä kuvan jostain elokuvan kohtauksesta, joka on jäänyt erityisesti heidän mieleensä.

Työt kootaan ryhmitellen kohtausten mukaan ja keskustellen täydennetään puuttuvia kohtia. Elokuvan kielen ja tunnelmien kääntäminen verbaaliselle kielelle ei ole ihan helppoa. Helpottaa, jos lapset saavat ensin kuvan tekemisen kautta kukin omassa mielessään käydä läpi elokuvan tarinaa.

Juonen kulku elokuvassa

1. Alusta n. 25 minuuttia on tarinan henkilöiden esittelyä. Katsoja viedään ikään kuin Tomin ”nahan” sisälle, näytetään, miltä hänestä tuntuu, samaistutaan pääosan esittäjään. (Tomi ei ole vielä päässyt äidin kuoleman yli, hän synkistelee eikä olisi halukas muuttamaan vuodeksi pohjoiseen. Hän löytää Leevistä kohtalotoverin: senkin pitäisi selvitä uusissa olosuhteissa.)

2.Toinen neljännes, n. 25 -50 minuuttia elokuvan alusta, on tarinan kehittelyä. Tomi onnistuu yrityksissään. (Ilveksen vapauttaminen)

3. Elokuvan puolivälissä tapahtuu ensimmäinen käännekohta. Tomi joutuu vaikeuksiin. (Suhde Jouko-enoon? Leevin metsästys tiivistyy.)
Toinen käännekohta tuo Tomille lisää vaikeuksia. Sankari on koetuksella, miten hän selviää? (Leevi raudoissa, Haapala ja Tomi vastakkain, Haapala putoaa ja Leevi pääsee karkuun.)

4. Loppuhuipennuksessa toiminta tiivistyy: kuinka sankarin käy? (Tomi ja Haapala luonnon armoilla, helikopteri etsintätehtävissä, Tomi aivan uuvuksissa. Ilves näyttää tien autiokämpälle. Tomi sanoo: ”Kyllä me selvitään, Leevi”. Äiti kutsuu unessa – pelastuminen.)

5. Loppuhuipennuksessa tapahtuu sovinnonteko: ”pahat” tekevät parannuksen, ilves saa vapauden ja Tomi uuden perheen. (Jouko-eno pyytää anteeksi ja Haapala sanoo: ”Se on nyt sun ilves, vie se niin kauas ettei sitä kukaan löydä.”)