Presidentinvaalit ja äänestysaktiivisuus
Presidentinvaaleissa on perinteisesti ollut melko korkea äänestysprosentti. Vuoden 2012 vaalien toisella kierroksella äänestysprosentti oli kuitenkin matalin sitten vuoden 1950.
Jakaantukaa pienryhmiin. Keskustelkaa ryhmissä, miksi äänestysinto on laskussa. Keskustelkaa myös siitä, miksi vaaleissa pitäisi äänestä ja mitä vaikutuksia äänestämättä jättämisellä voi olla. Keksikää ryhmissä keinoja siihen, miten presidentinvaaleista (pohtia voi myös politiikkaa yleensä) voitaisiin saada kiinnostavammat ja miten ihmiset saataisiin paremmin osallistumaan. Joku ryhmästä on kirjuri. Ottakaa huomioon dokumentissa näytetty kampanjointi. Miettikää, millaisin keinoin äänestäjiin yritetään dokumentissa vaikuttaa, ovatko vaikutuskeinot tehokkaita ja millaisia keinoja itse kehittäisitte? Jakakaa lopuksi ideanne äänestysaktiivisuuden lisäämisestä muiden ryhmien kesken.
Äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa: |
Suomalaiset äänestävät kaikista innokkaimmin juuri presidentinvaaleissa. Näin on ollut 1980-luvulta lähtien, jolloin presidentinvaalit ohittivat eduskuntavaalit suosituimpina vaaleina. Vaali-intoa ei ole häirinnyt edes se, että presidentin valtaoikeuksia on kavennettu jatkuvasti. Presidentinvaalien korkeaa äänestysaktiivisuutta on selitetty muun muassa politiikan henkilöitymisellä. Kaikista käydyistä vaaleista presidentinvaalit ovat vahvimmin henkilövaalit. Presidentti valittiin vuoden 1982 vaaleihin saakka välillisen vaalitavan mukaan. Välillisessä vaalitavassa kansa äänesti 300 (vuonna 1981 301) valitsijamiestä, jotka valitsivat tasavallan presidentin. Vuonna 1987 siirryttiin sekavaalijärjestelmään, jossa äänioikeutetut äänestivät suoraan sekä presidenttiehdokasta että valitsijamiehiä. Vuonna 1994 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla. Kaksivaiheisuus tarkoittaa sitä, että uusi vaali toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, ellei joku ehdokkaista saa yli 50 prosenttia annetuista äänistä. |
Suorien kansanvaalien äänestysprosentit presidentinvaalien toisella kierroksella ovat olleet: – 1994: 78,7 % – 2000: 80, 2 % – 2006: 77,2 % – 2012: 68,9 % |
Lähteet ja lisätietoa:
- Yle uutiset 5.2.2012, Matalin äänestysprosentti sitten vuoden 1950
- Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja
- Helsingin Sanomat 6.2.2012, Politiikan tutkija: Äänestysprosentti huolestuttaa, nuorten into ilahduttaa
- Tilastokeskus 10.2.2012, Vahvistettu tulos, Sauli Niinistö valittiin presidentiksi 2012