Terijoen Rajajoki, jota myöskin Perä-

Kuokkalaksi kutsuttiin, oli Terijoen pitäjän ja koko Suomenkin kaakkoisin kylä, rajoittuen 

lännessä Ollilan kylään, etelässä 

Suomenlahteen, sekä idässä ja pohjoisessa 

valtakunnan rajana olleeseen Rajajokeen. 

Valtakunnan rajan välitön läheisyys ja sen 

vaihtelut eri aikakausina toivat oman 

leimansa rajakylän elämään. Rajajoelta oli 

matkaa Terijoen keskustaan 18 km, Viipuriin 

96 km ja Pietariin 35 km. 

(http://www.terijoki.info/rajajoki.htm) 

 

Rajajoki on vuosisatojen aikana toiminut 

monien alueiden välisenä rajana, josta joki on 

saanut myös nimensä. Joen katsottiin 

perinteisesti jakaneen Karjalan ja Inkerin. 

Ensimmäinen raja joelle tuli vuonna 1323 

Pähkinäsaaren rauhassa. Stolbovan 

rauhassa vuonna 1617 Ruotsi siirsi rajaansa 

pidemmälle itään, mutta Suomen raja Inkeriä 

vastaan pysyi joella. Vuoden 1721 

Uudenkaupungin rauhan jälkeen joki oli 

Viipurin ja Pietarin kuvernementtien rajana 

vuoteen 1812, Suomen suuriruhtinaskunnan 

ja Venäjän rajana 1812-1917 sekä itsenäisen 

Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton rajana 

1917–1940 (ja käytännössä vielä jokisuun 

osalta jatkosodan aikana 1941-44). Tosin 

vuonna 1864 raja siirtyi Rajajoen asetehtaan 

luovutuksen yhteydessä siten, että 

Siestarjärvi ja pieni osa joen alajuoksua jäi 

kokonaan Venäjän puolelle. Uutena rajana oli 

tämän jälkeen pieni laguuni ja keinotekoinen 

kaivanto, joka yhtyi Rajajokeen. Tätä 

kaivantoa pitkin joen pituudeksi tulee vain 

noin 60 kilometriä. Nykyään joen yläjuoksu on 

Viipurin piirin ja Seuloskoin piirin rajana. 

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajajoki) 

 

 

1. Raja 1918 -elokuvan tapahtumat 

sijoittuvat joen ja sen yli menevän sillan 

ympärille. Molemmilla – niin joella kuin 

sillalla – on voimakasta symboliarvoa. 

Pohtikaa yhdessä mitä ne kuvastavat 

yleisesti, entä elokuvassa Raja 1918? 

 

2. Konkreettisesti Raja 1918 kertoo valtion 

rajasta Venäjän ja itsenäistyneen Suomen 

välillä, mutta raja on myös punaisen ja 

valkoisen, naisen ja miehen, suomalaisen 

ja venäläisen, suomenkielisen ja 

ruotsinkielisen, laillisen ja laittoman, 

moraalisen ja moraalittoman, aatelisen ja 

talonpojan, käskijän ja käskettävän jne. 

välillä. Pohtikaa millä tavalla rajat 

nousevat esille tai miten niitä rikotaan eri 

kohtauksissa elokuvan henkilöiden välille. 

 

 

3. Elokuvan käsikirjoittaja Aleksi Bardy 

on sanonut, että motiivi lähteä tutkimaan 

Rajajoen tapahtumia löytyi nykyajasta. 

Sisällissotia ja valtion sisäisiä konflikteja 

löytyy lähihistoriasta ja nykyhetkestä. 

Suomen kansalle sisällissota ajoittuu 90 

vuoden taakse. Entä muualla maailmassa? 

Pohtikaa missä maissa sisällissota ja 

aseelliset konfliktit ovat tätä päivää tai 

lähihistoriaa.

 

(Esim. Sudan, Balkanin niemimaa; entisen 

Jugoslavian alue, Tšetšenia, Pohjois-Irlanti, 

Afganistan jne.) 

 

4. Piirtäkää Suomen nykyiset rajat 

valkoiselle paperille ulkomuistista. 

Vertailkaa näkemyksiänne ”oikeaan” 

Suomi-neitoon. Ottakaa rinnalle myös 

historiallisia karttoja. Miten Suomi-neidon 

muodot ovat muotoutuneet historiamme 

aikana. Miksi? 

 

5. Suomen 90-vuotisjuhlavuonna tehtiin 

kaksi Suomen historiasta kertovaa 

elokuvaa: Raja 1918 ja Tali-Ihantala 1944. 

Raja 1918 kuvaa keinotekoista ja 

väkivaltaista rajan rakentamista sinne 

missä rajaa ei ole ollut. Tali-Ihantala 1944 

kertoo rajojen rankasta puolustamisesta. 

Mitä valtion raja merkitsi vuosina 1918 ja 

1944, entä nyt? 

 

(Lisää materiaalia aiheeseen Tali-Ihantala 1944 –

elokuvan oppimateriaalissa)