Naisten oikeudet, asema sekä näiden elokuvallinen ilmaisu
Eräs Rautarouva-elokuvan teemoja on naisen asema Britanniassa ja erityisesti poliittisessa päätöksenteossa ja vallankäytössä. Vaikka Britanniassa on pitkä naisoikeusliikkeen ja feminismin perinne aina Mary Shelleystä, Mary Wollstonecraftista ja suffrageteista alkaen, naiset saivat miesten kanssa tasavertaisen äänioikeudeun verrattaen myöhään vuonna 1928. Vaikka toisen maailmansodanaikainen naisten lisääntynyt työssäkäynti itsenäisti ja voimaannutti monia, sotaa edeltäviin oloihin palattiin moniaalla, eikä naisten yhteiskunnallisen aseman, roolien ja tasa-arvon parannus lähtenyt kunnolla käyntiin kuin vasta 1960- ja 70-luvuilla. Seksuaalisten tapojen muutos ja vapautuminen naistenkin osalta kosketti ensimmäisessa aallossa nuoria urbaaneja eliittejä ja keskiluokkaa ja vakiintui laajemmaksi, tavanomaisemmaksi osaksi kulttuuria vasta 1980-luvulla.
Paikallispolitiikassa naisia oli vaikuttanut jo pitkään, mutta puolueiden johtotehtävissä ja tärkeimmillä ministeripaikoilla heitä oli ollut vain hyvin vähän. Ensimmäinen naiskansanedustaja saatiin parlamenttiin vuonna 1919 ja ensimmäinen naisministeri 1929. Vielä 1990-luvun lopullakin parlamentin alahuoneen 650 jäsenestä vain alle 10 prosenttia oli naisia. 1960- ja 70-luvuilla sekä työväenpuolueen (Labour) että konservatiivipuolueen (Conservatives) johdossa oli siis lähes yksinomaan keski-ikäisiä tai sitä vanhempia miehiä. Kun Margaret Thatcher sai ensimmäisen salkkunsa eläkevakuutuksista vastaavana ministerinä Harold Macmillanin hallituksessa vuonna 1961, häntä ennen vain 12 naista oli ollut ministereinä. Thatcher itse jatkoi aktiivista poliittista uraansa Heathin hallituksen (1970-74) opetusministerinä, kunnes haastoi puolueen silloisen johdon. Thatcher valittiin puolueen johtoon ja hän johdatti konservatiivit selkeään voittoon vuoden 1979 parlamenttivaaleissa.
Rautarouva-elokuva tuo voimakkaasti ja useilla eri tavoilla esiin sukupuolien välisen kamppailun, jota Thatcher joutui uransa aikana käymään. Elokuvan mukaan tämä oli välttämätön osa arvostuksen, kunnioituksen ja vallan voittamiseksi mieskolleegoilta.
Tehtäviä ja pohdittavaa
1. Kuinka elokuva tuo esiin naisten aseman ja naisiin suhtautumisen politiikan huipulla? Millä tavoilla miesten asenteet tuodaan esille? Mitä nykykatsojalle liki uskomattomia tapoja naisten ja miesten välisessä kanssakäymisessä tuodaan elokuvassa esiin? Mikä niissä on kaikkein ärsyttävintä?
2. Mitä kuvaukseen, henkilöiden asetteluun, rajaukseen, kuvakulmiin liittyviä keinoja elokuva käyttää korostaakseen Thatcherin, naisen, poikkeuksellisuutta miehisessä ympäristössä?
3. Kuinka Thatcherin kautta tuodaan esiin yleisiä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvää argumentaatiota?
4. Thatcher opettelee madaltamaan ääntään ja omaksuu lopulta hyvin autoritäärisen johtamistyylin (johon hänestä käytetty nimitys ”rautarouva” osin viittaa). Onko naisen aina tultava ”yhdeksi miehistä” ennen kuin hänet hyväksytään ja ennen kuin hän voi onnistua?
5. Dennis Thatcher esitetään Margaretin elämän pitkänä, pysyvänä, luotettavana, rakastettuna, elintärkeänä elementtinä. Vastaavanlaiset, yhtä tärkeät naishahmot puuttuvat usein miespoliitikkojen elokuvalllisista muotokuvista. Voiko nainen / Thatcer onnistua pyrkimyksissään ja kunnianhimossaan vain siksi, että mies, Dennis, on jatkuvasti hänen tukenaan?
6. Voivatko Thatcherin vanhuuden ongelmat asettaa esitetyt muistot kyseenalaisiksi? Voidaanko naisten aseman kriittinen kuvaus ohittaa dementian vääristämänä ylilyövänä harhana?