Renoir-elokuvan eräs keskeinen teemaa liittyy taiteen tekemisen aistillisuuteen, joka näyttäytyy taiteilijan ja mallin välisessä vuorovaikutuksessa. Alaston keho piirtyy paperille ja kankaalle Renoirin silmän ja käden harkitun yhteistoiminnan vaikutuksesta. Naisen vartalon kuvaaminen ei merkinnyt taiteilijalle pelkästään todellisuuden tallentamista tai imitoimista, se merkitsi Renoirille myös omien esteettisten mieltymysten tulkitsemista ja fantasioiden ilmaisemista.

• Minkälainen suhtautuminen elokuvassa oli alastomuuteen ja erotiikkaan? Miten näihin asioihin suhtaudutaan nykypäivän Suomessa?
• Mihin ihmisten käsitykset alastomuudesta, erotiikasta ja siveellisyydestä perustuvat? Miten ja miksi ne ovat muuttuneet? Miksi taiteilijat ovat perinteisesti kuvanneet mielellään alastomia ihmishahmoja?
• Millaiseksi arvioisit elokuvan perusteella miehen ja naisen aseman olleen 1910-alun Ranskassa?
• Millaisia tulevaisuudennäkymiä miehillä ja naisilla oli esim. oman ammatin tai perhe-elämän suhteen noihin aikoihin?
• Miten elokuvassa esiintyvät käsitykset miehen ja naisen rooleista eroavat nykypäiväisistä?

Miestaitelijoiden läheiset suhteet malleihinsa ja taideteoksissa esiintyvä alastomuus ovat ilmiöinä tuttuja myös Suomen kultakauden taiteessa. 1800–1900-luvun taitteen Pariisissa taiteilijoiden malleina toimivat useimmiten rahapulassa olleet nuoret naiset. Taitelijan mallina työskentelyä ei yleisesti katsottu hyvällä; alastomana poseeraaminen vieraalle miehelle pidettiin moraalisesti arveluttavana tekona, joka samaistettiin monesti prostituutioon. Ei ollut myöskään tavatonta, että taitelijan ja mallin välille syntyi intiimi suhde, joka toi mukanaan myös aviottomia lapsia.

Tutustu alla oleviin suomalaisiin tapausesimerkkeihin taiteilijan ja mallin suhteesta sekä alastomuudesta taiteessa ja pohdi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Millaisia näkökulmia tapaukset Virginie ja Havis Amanda tarjoavat elokuvan Renoir erittelemiseen ja tulkitsemiseen?
• Miten yllä mainitut tapaukset kuvaavat historiallisia muutoksia suhteessa käsityksiin soveliaisuudesta ja seksuaalisuudesta? Entäpä naisten asemasta ja oikeuksista?

Virginie Virginie!-romaanissaan taidehistorioitsija Anna Kortelainen kirjoittaa taiteilija Albert Edelfeltin suosikkimallista, pyöreäkasvoisesta ja tummahiuksisesta Virginiestä. Mallista itsestään ei paljon tiedetä, mutta hän esiintyy useassa taiteilijan maalauksessa sievänä ja aistillisena. Tutustu tarkemmin Virginien ja Edelfeltin tarinaan tämän linkin avulla.

 

Havis Amanda Suomessa yksi oman aikakautensa suurimmista kohutaideteoksista oli Ville Valgrenin veistämä Havis Amanda (1906) eli vuosittain vappuisin lakitettava Manta. Teoksen malleina toimivat kaksi 19-vuotiasta pariisitarta, neidit Léonie Tavier ja Marcelle Delquini. Patsaan pystyttäminen Helsingin ydinkeskustaan herätti aikoinaan pahennusta monistakin syistä, mutta erityisesti sen alastomuus koettiin sopimattomana – veistoksen ajateltiin jopa yllyttävän kaupunkilaisia siveettömään käytökseen. Tutustu veistokseen tarkemmin tämän linkin avulla.

 

Tehtävä: Alastonkuvien kerrostumat

Tutustu varhaisen impressionisti Edouard Manet’n maalaukseen Aamiainen ruohikolla (1862–1863). Mitä tuttua näet suhteessa Renoirin tuotantoon ja suhteessa elokuvan visuaaliseen kerrontaan? Renoirin hahmo puhuu elokuvassa paljon siitä, kuinka hän ihailee renessanssitaiteilija Tizianin (1477–1576) tuotantoa ja tämän tapaa kuvata alastonta naisruumista. Vertaa vielä elokuvan visuaalista toteutusta, Aamiaisista ruohikolla sekä samaisella nettisivulla olevaa Tizianin Concerto campestre (n.1510) -teosta keskenään. Laadi vertailusi pohjalta lyhyt kirjoitelma, jossa pohdit taitelijan tapaa kuvata ruumista ja sukupuolta maisemamaalauksessa. Voit myös maalata, piirtää tai kuvata oman version samasta kuva-aiheesta!

 

Kirjallisuutta:

• Harri Kalha: Tapaus Havis Amanda, 2008. Helsinki: SKS.
• Anna Kortelainen: Virginie!, 2002. Helsinki: Tammi.