Lavastus elokuvassa Robin Hood
Keskiaikaisen maailman rakentaminen
Robin Hoodin tekijöiden tavoite oli keskiajan tarkka kuvaaminen. He halusivat alleviivata ajanjakson historiallisia ja poliittisia tosiasioita: ulkopolitiikassa epäonnistuneen kuninkaan Juhana Maattoman johtamaa ja vararikossa ollutta Englantia, jota uhkasivat niin sisällissota kuin Ranskakin. Elokuvassa haluttiin tehdä näkyväksi vastakkaisuus rankkaa fyysistä työtä tehneiden maalaisten ja upporikkaan hoviväen elämäntyylien kesken.
Kuvasuunnittelija Arthur Maxin tehtävänä oli rakentaa uudelleen keskiaikaisen Englannin kylät ja linnat mahdollisimman tarkkaan. Hän halusi lavasteista sellaisia, että sekä näyttelijöiden että katsojien olisi helppo eläytyä elokuvan maailmaan. Näyttelijät ovatkin kuvailleet kokemusta kolmiulotteisessa lavastuksessa aikakonematkaksi.
Robin Hood kuvattiin aidoilla tapahtumapaikoilla Englannissa ja Walesissa. Tuotantoa varten tekijät kävivät läpi museoita, kirjoja ja maalauksia. Lisäksi he tutkivat rekonstruoituja paikkoja Englannissa sekä Ranskan ja Pyreneitten keskiaikaisia kyliä.
Nottinghamin kylä sijoitettiin Guildfordin lähelle, noin 50 kilometrin päähän Lontoosta. Tekijät rakensivat yli 50 olkikattoista asuinrakennusta sekä kylän keskusaukion kirkkoineen, tavernoineen ja vesimyllyineen. Osaa ympäristöstä, esimerkiksi ranskalaista linnaa, laajennettiin tietokonegrafiikalla. 1100-1200-luvun Lontoon valmistamiseen meni muutamia kuukausia.
Tehtäviä
a) Perustakaa ryhmiä tutkimaan keskiaikaa netin ja kirjojen avulla. Yksi ryhmä tutkii linnoja, toinen maalauksia ja kolmas esineistöä. Vertailkaa löytämäänne tietoa ja kuvia Robin Hoodiin. Vastasiko elokuva todellisuutta? Esitelkää toisille ryhmille tuloksenne.
b) Mene elokuvan kotisivuille tai YouTubeen ja etsi videopätkä, joissa näytetään elokuvan tekemistä ja tekijöiden kommentteja. Katsele videoita ja kirjaa ajatuksiasi ylös. Mieti mitä kaikkea elokuvanteossa pitää ottaa huomioon ja miten monien mutkien kautta päädytään muutaman tunnin kestävään lopputulokseen. Tee ajatuskartta, jonka keskellä on valmis Robin Hood -elokuva.
c) Oliko elokuva uskottava? Pystyikö sen maailmaan eläytymään helposti? Mitkä seikat helpottivat eläytymistä, mitkä vaikeuttivat?
Robin Hoodin teemat ja lavastus
Hyvyys ja pahuus, epäitsekkyys ja ahneus ovat elokuvan keskeisiä teemoja. Henkilöt jakautuvat selkeästi niihin, jotka haluavat tehdä hyvää itseään säästelemättä ja niihin, jotka ahnehtivat valtaa muista välittämättä. Kaksijakoisuus näkyy vastapuolien asuinympäristössä. Hovi asuu upeissa, pröystäilevissä linnoissa, kun taas riistettyjen kansalaisten asuinympäristönä ovat vaatimattomat mutta kodikkaat kylät.
Metsä on symbolisesti vapaata aluetta, jonne hovin arvovalta ei yllä. Se on rauhoittava vihreä keidas, jossa valo lankeaa kauniisti puiden välistä. Metsän siimeksessä ei päde rahanvalta, vaan luonnonlaki: nopeat, voimakkaimmat ja ovelimmat selviävät. Puut piilottavat lainsuojattomia ja peittelevät rikoksen jälkiä.
Myös kansallisuuden, kansallisidentiteetin ja omien juurien tuntemisen teemat nousevat elokuvassa jatkuvasti esiin. Kansakunnat hakevat rajojaan sotimalla, kansallisylpeyttä korostetaan puheilla ja elokuvan päähenkilö Robin etsii omaa menneisyyttään. Kuvaustapa korostaa isänmaallisuutta mm. isoilla massakohtauksilla (”kansassa on voimaa”, ”yhteistyö maan hyväksi”) ja hienoja maisemia painottavilla kamera-ajoilla ja kuvakulmilla (”kaunista maata kannattaa puolustaa”, ”idyllinen isänmaa”).
Tehtäviä
a) Onko uskottavaa, että hahmot jakautuvat selkeästi hyviin ja pahoihin? Robin Hood toimii laittomasti eli ryövää rikkailta – kumpaan ryhmään hän mielestäsi kuuluu ja miksi? Miten erot näkyvät hahmojen asuinympäristössä?
b) Mieti muita näkemiäsi historiallisia elokuvia. Onko niissä ollut samantyyppisiä teemoja?
c) Mitä muita teemoja elokuvassa oli?
Robin Hoodin kuvatilan rakentuminen
Robin Hoodista voi poimia toistuvia elementtejä, joilla muokataan kuvatilaa ja luodaan kuvien välille jatkuvuutta. Yksi näistä elementeistä on tuli. Takkatuli ja kynttilöiden liekit valaisevat sisätiloja ja luovat niihin pehmeää valoa. Ulkokohtauksissa tuli on puolestaan vaarallinen, tuhoava vihollinen. Lopulta jopa oikeusjulistus Magna Carta palaa poroksi. Muita samantyyppisiä elementtejä ovat vehreä luonto ja vellovat vesimassat.
Elokuvassa on monia isoja massakohtauksia, joissa kuvatila täyttyy ihmisistä. Taistelut, tanssit ja kokoontumiset ovat näyttäviä, ja niillä tulee elokuvaan liikettä. Samantyyppistä voimaa on elokuvan lopussa olevissa otoksissa nuolisateesta, jonka pelottava läheneminen kuvataan kohteen näkökulmasta. Jotta elokuvan kuvallinen rytmi olisi sulava, massakohtausten vastapainona nähdään paljon yksityiskohtaista kuvausta.
Katsojan pitää saada kunnollinen käsitys tilasta, jossa hahmot elävät ja toimivat. Tästä syystä kuvauksessa suositaan usein ensin laajoja otoksia tapahtumapaikasta, esim. London Towerista tai ranskalaisten maihinnousun paikasta Dover Beachista. Yleiskäsityksen jälkeen siirrytään yksittäisiin seikkoihin, jotka syventävät paikan tuntemusta ja tunnelmaa.
Tehtäviä
a) Muistele sisätiloissa, etenkin lady Marionin talossa kuvattuja kohtauksia. Millainen tunnelma on? Eroavatko ulko- ja sisäkohtaukset tunnelmaltaan?
b) Millaisia massakohtauksia muistat? Olivatko ne mielestäsi tehokkaita? Mieti mitkä ovat laajojen kuvakulmien ja massakohtausten edut draaman kannalta. Vertaa niitä kohtauksiin, jossa käytetään lähikuvia ja joissa kiinnitetään huomio yksityiskohtiin. Pohdi massakohtausten ja lähikuvien eroa tilan esittämisen kannalta.