Elokuvan ääni koostuu puheesta, äänitehosteista ja musiikista. Äänillä on mahdollisuus rakentaa todellisuuksia ja hahmottaa maailmaa. Mykkäelokuvassa puheäänet puutuvat ja se korostaa elokuvan muita ääniä.

• Katsokaa aluksi parin minuutin mittainen videoesimerkki äänien puuttumisesta.

Foley-äänittämisen keksi Hollywoodissa toiminut ääniteknikko Jack Foley, joka kehitti elokuvaan ääniä mykkäelokuvakaudella. Tavallisimpia foley-ääniä ovat askeläänet, vaatteiden kahina ja näyttelijöiden elokuvassa käsittelemien esineiden äänet. Foley äänitetään elokuvan jälkeen näyttelijöiden liikkeiden ja muiden kuvan tapahtumien tahdissa. Lue lisää Wikipediasta.

Romu-Mattila ja kaunis nainen -elokuvan äänet on tehnyt kokkolalainen foley-taiteilija Heikki Kossi. Kossi on reilun kymmenen vuoden aikana tehnyt äänitehosteita yli sataan elokuvaan ja tv-sarjaan.

• Katsokaa Yle Stradan haastattelu, jossa Kossi kertoo, miten tehdään lumen ääniä vaikka kesähelteellä.
• Mitä foley-ääniä kuulitte Romu-Mattila ja kaunis nainen –elokuvassa? Jos ette muista, laittakaa elokuva pyörimään ja kuunnelkaa elokuvan ääniä silmät kiinni.
• Millaista oli Romu-Mattila ja kaunis nainen -elokuvan musiikki? Miten musiikilla luotiin tunnelmaa ja rytmiä?
• Miten elokuvaan tehdään äänimaailma ja mitä sen luomiseksi tarvitaan? Jakaantukaa neljän hengen ryhmiin ja keksikää, miten tekisitte ääniä eri asioille – esimerkiksi eri tunteille, väreille, liikkeille.
• Valitkaa katkelmia eri elokuvista. Tehtävään sopivat esimerkiksi animaatioelokuvat tai vaikkapa Chaplinin mykkäelokuvat. Tehkää valitsemiinne katkelmiin äänimaailma erilaisilla soittimilla tai kehon soittimilla. Voitte myös rakentaa itse soittimia tai käyttää muita sopivia vempaimia.
• Helsingin kaupungin Ympäristökeskus on kerännyt esimerkkejä erilaisista äänimaisemista: Helsingin äänimaisemat – Kuuntele Helsingin ääniä. Millaisia ääniä omassa ympäristössänne kuuluu? Pidättekö enemmän luonnon äänistä vai viihdyttekö paremmin kaupunkiympäristössä? Pohtikaa yhdessä, miten erilaiset äänet vaikuttavat teihin? Millaiset äänet ympäristössä ovat miellyttäviä, millaiset äänet ärsyttävät? Millaiset äänet rauhoittavat, millaiset pelottavat tai millaiset naurattavat tai herättävät uteliaisuuden? Tuovatko jotkin äänet mieleenne muistoja?

Äänipartituuri-tehtävä

Tehkää äänipartituuri pienissä ryhmissä tai koko luokan kanssa yhdessä.

Piirtäkää taululle 12- tai 16-osainen ruudukko.

Miettikää jokaiseen ruutuun ääni, joka kuvataan ruutuun keksimällänne merkillä.

Ruutujen äänet voi tuottaa oikeilla soittimilla tai “kehon soittimilla”.

Johonkin ruutuun voi jättää taukoa kuvaavan merkinnän.

Kun kaikki ruudut ovat valmiita, opetellaan niiden ”soittotapa” yhdessä.

Sitten orkesterin johtaja osoittaa yhtä ruutua kerrallaan tahtipuikolla, jolloin muut tuottavat ruutuun kuvatun äänen. Tauon kohdalla pitää olla hiiren hiljaista.

Kokeilkaa ”soittamista” myös kaanonissa, jolloin johtajan antamasta merkistä siirrytään seuraavaan ruutuun. Kokeilkaa, miltä kuulostaa hidastettu tai nopeutettu soitto. Ruutuja voidaan soittaa järjestyksessä tai sekaisin. Muistakaa välillä vaihtaa orkesterinjohtajaa!

Vinkki! Partituurista voi tehdä myös jotakin asiaa tai tapahtumasarjaa kuvaavan. Keksikää joku paikka, johon teette äänipartituurin tai valitkaa joku seuraavista: Kohtaus Pikku prinssi -kirjasta, hetki Linnanmäellä, öinen kaupunki- tai luontoretki, välitunnin äänet, aamutoimet, kummitustalo

Lähde: Pikku Prinssi -oppimateriaali

Äänimaailma-tehtävä

Kuunnelkaa yksi kohtaus elokuvasta silmät kiinni.

• Onko kohtauksessa asioita, jotka kerrotaan pelkästään äänellä?
• Huomasitteko pelkästään ääniä kuunnellessanne jotain sellaista, mitä ette elokuvaa katsoessa huomanneet?

Voitte tehdä tehtävän myös ryhmissä. Tällöin jokainen ryhmä valitsee eri kohtauksen. Vertailkaa lopuksi havaintojanne ja pohtikaa, mikä merkitys äänimaailmalla oli elokuvakokemuksenne kannalta.