Kuluttajat haluavat halpaa ruokaa, mikä käytännössä tarkoittaa pitkää tuotantoketjua – paitsi eläimen matkana alkutuotantotilalta teuraalle mutta myös työvoiman osalta. Työ teetetään maissa, missä työvoima on halpaa. Myös eläinten teurastamisessa edullisuus ratkaisee.

Eurooppalainen halpatyövoima tulee entisistä itäblokin maista. Esimerkiksi romanialaiset ja puolalaiset ovat halpaa vuokratyövoimaa, jota välitetään eri puolille EU-aluetta mm. Irlantiin, Tanskaan ja Saksaan. Usein he työskentelevät urakkapalkalla, mikä teurastamon liukuhihnalla näkyy kiireenä: eläimiä ei ehditä tainnuttamaan kunnolla ennen verenlaskua.

Suomessa teuraslinjaa valvotaan EU-lainsäädännön mukaan. Eläinlääkäri tekee teuraseläimelle kuntotarkastuksen ja teurastusta valvotaan. Suomen lainsäädännön mukaan eläin on tainnutettava ennen verenlaskua. Suomessa tainnutukseen käytetään useimmiten hiilidioksidia. Myös eläinten stressitilaa seurataan ja ns. sähköpiiskan käyttöä valvotaan.

1. Kerätkää lisätietoja Euroopan ja Suomen lihatuotannosta.
Mitä eroja näistä löytyy vai löytyykö?

2. Miten elokuvassa Säilöttyjä unelmia näkyy
a) pitkät tuotantoketjut
b) vuokratyövoiman käyttö?

3. Mitä virheitä Puolan ja Romanian teuraslinjalla tehdään?

4. Käsitelläänkö elokuvan kuvauksessa eri tavoin lihatuotantoa tai perinteistä maataloutta?

5. Voiko elokuvaa pitää suomalaisen maataloustuotannon puolestapuhujana ja markkinointivälineenä?

Tietoa Suomen ja muun Euroopan sikaloista