Oikeus kommunikaatioon on jokaisen ihmisen subjektiivinen oikeus. Oikeudesta kommunikaatioon on säädetty erilaisissa laeissa ja julistuksissa (esim. Ihmisoikeuksien julistus, YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus, Suomen perustuslaki).

Autismikirjon henkilöllä voi olla eriasteisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sekä tulkita eleitä ja ilmeitä. Hän voi tulkita puhuttua ja kirjoitettua kieltä hyvin kirjaimellisesti, eikä välttämättä havaitse esimerkiksi sarkasmia. Henkilö voi keskustellessaan toisen kanssa ilmehtiä tai elehtiä epätavallisesti ja hänellä voi olla vaikeuksia sekä käsitellä että muistaa puhuttua asiaa Osalla autismikirjon henkilöistä puhe on hyvin rajoittunutta tai puuttua kokonaan ja he hyötyvätkin puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytöstä. On tärkeää löytää autistiselle henkilölle kommunikointitapa, jolla hän voi ilmaista itseään ja tulee ympäristössään ymmärretyksi. Yksilöllisen kommunikointitavan löytäminen ja vahvistaminen on osa autistisen henkilön peruskuntoutusta.

Kommunikoinnissa etsitään tasoa, jossa esineillä ja toiminnoilla on sama merkitys autistisille henkilöille ja muille, esimerkiksi ohjaajalle. Merkitykselle etsitään konkreettinen muoto, joka voi olla esine, kuva, puhuttu tai kirjoitettu sana, viittoma tai muu merkki. Kommunikoitaessa autistisen henkilön kanssa voidaan apuna käyttää myös puhetta tukevia ja vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä. Kommunikoinnin tarve herätellään vahvistamalla henkilön omaa spontaania ilmaisua, kuten ääntelyä, liikkeitä, tönimistä tai muuta toimintaa. Yhteinen kommunikointitapa luo perustan ohjaamiselle ja oppimiselle ja arjessa selviytymiselle.

AAC eli puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua puheen tuottamiseen tai sen korvaamiseen muulla kommunikointikeinolla sekä puheen ymmärtämiseen.

Tavallisimpia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ovat eleet ja viittomat, erilaiset kuvat ja graafiset merkkijärjestelmät, kuten PCS ja piktogrammit, blisskieli sekä kirjoittaminen. Näissä tukena voi olla kommunikointikansio, kommunikointitaulu, puhelaite tai kommunikointiohjelma tietokoneessa tai tabletilla.

Lisää tietoa kommunikaation tukemisesta.
 

Fasilitointi
Elokuvassa käytettävää kommunikaatiomenetelmää kutsutaan tuetuksi kirjoittamiseksi eli fasilitoinniksi. Fasilitointi on menetelmä, jossa kirjoittamista avustava henkilö tukee vaikeavammaisen henkilön kirjoittamista. Tyypillisesti fasilitoinnissa kannatellaan ja tuetaan kirjoittavan henkilön sormea, kättä, kyynär- tai olkavartta. Elokuvassa Lauri fasilitoi ammattikoulutuksen saaneen tulkin kanssa.

Kela eli Kansaneläkelaitos järjestää tulkkauspalvelua Suomessa ja siihen on oikeutettu henkilö, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta toimiessaan yhteiskunnassa. Tulkkauspalvelun saannin edellytyksenä on se, että tulkkausta tarvitseva henkilö pystyy itse ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössä toimiva kommunikaatiomenetelmä.

Fasilitointi kommunikaatiokeinona on myös kyseenalaistettu, koska tutkimuksissa on pystytty osoittamaan menetelmään liittyvä haavoittuvuus: fasilitoidessa kommunikoijana saattaakin olla kirjoittamista tukeva henkilö kirjoittajan sijaan.

Autismi- ja Aspergerliitto on ottanut kantaa fasilitoinnin käyttöön kommunikaation tukemisessa vuonna 2014. Silloin julkaistussa kannanotossa todettiin mm. seuraavaa: ”Liitto edunvalvontajärjestönä ei suosittele eikä voi myöskään kieltää fasilitoinnin käyttöä. Kommunikoinnin tueksi ja sen harjoitteluun on käytössä monia puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, näistä ehkä yleisimpänä esimerkkinä on kuvien käyttö. Ilmaisu kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. On tärkeää löytää autistiselle henkilölle kommunikointitapa, jolla hän voi ilmaista itseään ja tulee ympäristössään ymmärretyksi. Yksilöllisen kommunikointitavan löytäminen ja vahvistaminen on osa autistisen henkilön perusoikeuksia.”

• Mitä kommunikaatiokeinoja Laurilla on käytössään?
• Etsi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksesta kommunikaatiota koskeva osio. Mitä siinä sanotaan?
• Lue Laurin haastattelu Sateenkaarenmaalari kulttuuriblogista. Millainen kuva Laurista ja hänen tavastaan kommunkoida haastattelun kautta välittyy? Vastaako se elokuvan välittämää kuvaa?
• Katso klippi elokuvasta (kesto 00:02:11). Miten tässä kohtauksessa Laurin ajatuksia on tuotu esiin elokuvallisin keinoin?