1. Laman aika

Katsokaa Ylen elävästä arkistosta uutispätkiä 1990-luvun laman ajalta.
Mitä yhtäläisyyksiä huomaatte 1990-luvun alun lamassa ja vuonna 2008 alkaneessa taloustaantumassa?
Vaikuttaako 1990-luvun alun lama vielä suomalaiseen yhteiskuntaan? Jos vaikuttaa, niin millä tavalla.
Keskustelkaa aiheesta ryhmissä.

2. Laman vaikutukset
Miten lama näkyi dokumentin kuvaamissa henkilöissä? Entä Sallan kunnassa?
Keskustelkaa aiheesta ryhmissä tai pareittain.

TAUSTAA:
Koko 1990-lukua leimasi vuosikymmenen alussa puhjennut lama ja sen vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen. Laman aikana kokonaistuotanto romahti, valuutta devalvoitiin, valtio velkaantui ja lainojen korkoja nostettiin. Työttömyys kasvoi hälyttäviin lukemiin: 1980-luvun lopun alle viidestä prosentista 18 prosentin tasolle vuonna 1993. Syvimmillään lama oli juuri vuonna 1993, jolloin työttömyys kipusi pitkälti yli puolen miljoonan, luottojen korot olivat noin 15 prosentin luokkaa ja bruttokansantuote laski jo kolmatta vuotta peräkkäin.

1990-luvun alun lamaa edelsi koko 1980-luvun kestänyt voimakas talouskasvu. Talouskasvu jatkui ja lopulta ylikuumeni, kun vuonna 1986 tehtiin mahdolliseksi ulkomaisen valuutan lainaaminen. Tätä ennen lainaus oli ollut harkinnanvaraista. 1980-luvun lopun vapautetut rahamarkkinat olivat tulvillaan ulkomaista velkaa. Koska rahaa sai helposti, asuntokauppa kävi kuumana. Asuntojen hinnat olivat pompanneet muutamassa vuodessa ennätysmäisen korkeiksi. Jotta markan arvo pysyisi, hilasi Suomen keskuspankki korot väkisin ylös. Niin kutsuttu ”vahvan markan” -politiikka syöksi monet yritykset ja yksityiset kotitaloudet konkursseihin. Pankit joutuivat vaikeuksiin asiakkaiden maksuongelmien mukana. Osa pankeista, esimerkiksi säästöpankit, kaatuivat, kun ulkomaiden riskisijoitukset eivät kannattaneetkaan.

Suomi ajautui lamaan. Laman seurauksista maksavat yhä edelleen monet pitkäaikaistyöttömät ja ylivelkaantuneet. Myös julkisiin palveluihin jouduttiin tekemään laman aikana merkittäviä leikkauksia, eikä niiden taso ole vieläkään palannut ennalleen.
Suomen talouden perustoiminnot elpyivät lamasta melko nopeasti. Kun vahvan markan politiikasta viimein luovuttiin ja markka devalvoitiin, alkoi vienti jälleen vetää ja taloustilanne parantua.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että vuonna 2008 alkanutta taloustaantumaa ei voida kutsua lamaksi. Suomi on maana täysin eri tilanteessa kuin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Taloustaantuman juuret ovat Yhdysvaltain asuntokauppakeinottelussa, joka vaikutti koko maailman talouteen. Suomella ei ole myöskään mahdollisuuksia samanlaiseen rahapolitiikkaan euron aikana kuin markan aikana. Taantuman syvyys ei toistaiseksi näytä niin pahalta kuin 1990-luvun lamassa ja myös toipuminen vaikuttaa nopeammalta.

Lähteet ja lisätietoa:
Kiander, Jaakko, Vartia, Pentti: Suuri lama, Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu
Wikipedia