keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Synopsis tarkoittaa elokuvasta (tai näytelmästä, kirjasta, oopperasta…) kirjoitettua lyhyttä tiivistelmää. Elokuvan juonen alusta loppuun asti kattava synopsis on tärkeä käsikirjoittajan työkalu.

Vaikkapa elokuva-arvostelussa synopsiksen tarkoitus on antaa lukijalle riittävästi tietoa elokuvan sisällöstä paljastamatta samalla liikaa juonenkäänteistä. Synopsiksessa voidaan kertoa paitsi elokuvan juonikuviosta tai tapahtumien alkuasetelmasta, myös teemoista, henkilöistä, lajityypistä tai tunnelmasta. Tällainen synopsis on enemmän kuin pelkkä juoniselostus: mukaan tulee aina myös tulkintaa elokuvasta. Lisäksi elokuvalevittäjien laatimat tekstit esimerkiksi DVD-levyjen takakansissa pyrkivät herättämään katsojan kiinnostuksen ja siten markkinoimaan elokuvaa.

Alla on kaksi erilaista esimerkkiä elokuvan katsojalle suunnatusta synopsiksesta. Esimerkit ovat elokuvateatterin kotisivuilta, ja synopsikset onkin laadittu houkuttelemaan katsojia. Esimerkkisynopsikset ovat kuitenkin keskenään melko erilaisia – kuten ovat niiden taustalla olevat elokuvatkin.

Yli vuorten (Romania/Ranska/Belgia 2012) Voichita on nuori nunna, joka saa vieraakseen lapsuudenystävänsä Alinan. Pian käy selväksi, että orpokodissa kasvaneet tytöt ovat kokeneet yhdessä paljon. Elämä vei heidät eri teille. Alina on päättänyt tuoda ystävänsä takaisin maailmaan. Seksuaalisuus ja luostarin syntiset säännöt törmäävät rajusti. Rajoitusten monumentaalinen taakka tuntuu musertavalta, mutta Mungiun luomia hahmoja leimaa vimmainen elämän jano. (Lähde: http://www.finnkino.fi/Event/299578/)

Oblivion (USA 2013) Mekaanikko Jack Harper (Tom Cruise) on yksi maapallon viimeisistä asukkaista. Planeetta on tuhoutunut elinkelvottomaksi vierasta elämänmuotoa vastaan käydyn, vuosikymmeniä raivonneen sodan jäljiltä. Maan viimeisiä luonnonvaroja haalitaan kokoon massiivisella robottien armeijalla ja laitteita huoltavan Jackin komennus lähenee loppuaan. Kaikki muuttuu, kun Jack pelastaa kauniin muukalaisen pudonneesta avaruusaluksesta. Naisen saapuminen käynnistää tapahtumasarjan, joka kääntää Jackin maailman päälaelleen ja jättää ihmiskunnan kohtalon hänen käsiinsä. (Lähde: http://www.finnkino.fi/Event/299540/)

 

Tehtäviä:

1. Vertailkaa ylläolevia esimerkkisynopsiksia. Miten ne eroavat toisistaan? Mitä niiden perusteella voi päätellä esimerkiksi elokuvan lajityypistä, tunnelmasta tai kohdeyleisöstä? Herättikö jompikumpi oman mielenkiintonne? Miksi? Jos olette nähneet jommankumman elokuvista, arviokaa, onko tiivistelmä mielestänne onnistunut.

2. Purkakaa omaa tulkintaanne Salvasta heti elokuvan katsomisen jälkeen laatimalla kukin oma, lyhyt synopsiksenne. Vertailkaa tiivistelmiänne keskenään. Tutustukaa myös seuraaviin Salvasta kirjoitettuihin teksteihin ja ottakaa ne mukaan vertailuun. Onko tulkinnoissa eroja? Mitä eri synopsiksissa korostetaan (esim. änkytys, isän ja pojan suhde, kasvukertomus)?

Maailmankaikkeudessa elää neljätoistavuotias poikalapsi. Lapsi ei kykene enää opiskelemaan koulussa  ja hänet siirretään kotiopetukseen suorittamaan vaadittavat oppimäärät. Väliin lapsi änkyttää ja pian hänen yksinäisyydestään kasvaa sietämätöntä. (Zagros Manuchar)

Meidän aikanamme monet uskovat sielullisten ongelmien voivan ratketa aineellisin keinoin. Salpa on kuvaus näiden ongelmien kehkeytymisestä ja ihmisen tervehtymisestä.

Salvan 14-vuotias päähenkilö elää elämässään aikaa jolloin ihminen on kenties yksinäisimmillään ja samalla häntä pidetään vastuullisena, lapsuuden jättävänä yksilönä. Hän koettaa etsiä lämpöä ja rakkautta mutta hänelle lähin ihminen, isä, ei kykene sitä antamaan.

Salpa on kertomus siitä, kuinka aikamme nuori, vielä miltei lapsi, joutuu kohtaamaan liki äärettömän henkisen paineen ja siitä, millaiseen ahdinkoon se hänet ajaa. Elokuvana se on täsmällinen ja puhdas kuvaus siitä kehityksestä, joka meissä jokaisessa tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.

Elokuvan lopussa päähenkilö on kulkenut läpi synkän metsämaansa, ei vielä ole päässyt sieltä kokonaan mutta näkee jo toisaalle. Hän on tullut tuntemaan rakkauden ja anteeksiannon. (Juhana Vähänen)