Ihmisen elinkaaren eri vaiheita on arvostettu eri aikoina eri tavoin. Ihmiset elävät yhä pidempään, joten esimerkiksi suomalaisten keski-ikä on vuosikymmenten kuluessa noussut. Samoin on käynyt monessa muussa hyvinvointivaltiossa. Perheet ja yhteisöt toimivat eritavoin kuin esimerkiksi 80 vuotta sitten.  Ihmisten työt ja tehtävät ovat erilaisia, joten lapsista ja vanhuksista huolehditaan toisella tavoin kuin aikaisemmin. Äidit ja isät eivät työskentele enää kodeissa tai pihapiireissä vaan palkkatyö vie heidät töihin kodin ulkopuolelle. Erityisesti lasten ja vanhusten elinpiirit ovatkin vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa muuttuneet. Pienet lapset ovat hoidossa kodin ulkopuolella ja vanhukset asuvat yksinään tai vanhainkodeissa. Erityisesti vanhusten elämä on siirtynyt yhä enemmän perheyhteisöstä laitosyhteisöön. 

Suomessa asuu erilaisissa laitoksissa tuhansia vanhusta. Osa heistä on hyväkuntoisia ja liikkumaan kykeneviä osa vuodepotilaita. ”Hyvä elämä” on käsite, jota voi pohtia eri näkökulmista. Mistä esimerkiksi koostuu vanhusten hyvä elämä? Mitä vanhusten ajatellaan tekevän tai miten heidän ajatellaan viettävän aikaa vanhainkodissa? Miksiköhän Allan Karlsson pitkästyi elämäänsä ruotsalaisessa vanhainkodissa?

• Millaisia asioita elämässä pitäisi olla, jotta se olisi hyvää elämää 100-vuotiaana?
• Mikä sai satavuotiaan Allanin karkaamaan tai poistumaan vanhainkodista?
• Allanin elämä muuttui elokuvan aikana. Millaisia muutoksia hänen elämässään tapahtui?
• Mitkä asiat tekivät Allanin onnelliseksi tai mistä asioista hän nautti mielestäsi elokuvan aikana?

Allan Karssonin pitkän iän salaisuutta kannattaa miettiä; mitkä kaikki seikat vaikuttivat siihen, että Allan Karsson oli vielä satavuotiaana hyväkuntoinen, aktiivisesti liikkuva, mieleltään virkeä ja sosiaalisesti aktiivinen? Pohjana Allanin pitkälle iälle oli varmasti osittain se, millaista elämää hän oli elänyt. Osa pitkän iän mahdollisuuksista ratkaistaan jo nuorena tai viimeistään aikuisuudessa – joku syntyy pitkäikäiseen sukuun ja toinen voi vaikuttaa elämäntavoillaan oman elinikään tai siihen millaisessa fyysisessä kunnossa on.

• Millaisilla asioilla voi vaikuttaa omaan fyysiseen hyvinvointiin? (Esim. säännöllinen liikunta, terveellisesti syöminen, riittävä uni, päihteiden välttäminen) 
• Mitkä muut seikat lisäävät kaikkien ihmisten, eivät vain vanhusten, hyvinvointia? (Esim. sosiaaliset suhteet, henkinen hyvinvointi)
• Millä asioilla mielestäsi voi vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin?
• Millainen merkitys sosiaalisilla suhteilla on ihmisten hyvinvointiin?
• Millainen ero sosiaalisilla suhteilla on nuorille ja miten ne mielestäsi eroavat vanhusten sosiaalisista suhteista?
• Mitkä asiat tekevät mielelle hyvää?

Tehtäviä:

1. Kuvittele itsesi 100-vuotiaaksi. Millaisen vanhainkodin sinä haluaisit itsellesi? Mitä asioita sinä toivot, että sinun vanhainkodissa olisi tai millaista elämää sinun mielestä ”hyvään elämään” vanhana kuuluisi? Millaisia asioita, tavaroita tai toimintaa haluaisit kuuluvan sinun vanhuuteen?
2. Mitä on hyvä vanhuus? Kirjoita aiheesta mielipidekirjoitus, tai kerää lehdistä ja internetistä kuvia ja koosta niistä kuvakollaasi.
3. Tehkää vierailu paikalliseen vanhainkotiin. Osallistukaa esimerkiksi vanhusten ulkoilutapahtumaan. Voitte myös  haastatella vanhuksia ja kerätä heidän toiveitaan ja unelmiaan hyvästä elämästä.