Scott Pilgrim vastaan maailma edustaa refleksiivista elokuvaa, joka ei nojaa pelkästään elokuvan katsojien tietämykseen elokuvankerronnasta ja -muodoista vaan myös television, pelien ja muiden mediamuotojen tuntemukseen.

1. Millaisia populaarikulttuurisia (mm. elokuvat, pelit, sarjakuvat mukaanlukien anime) viitteitä löydät elokuvasta? Muista myös kuunnella elokuvan äänimaisemaa.

Tunnistatko viitteet peleihin, kuten Pacman, Dance Dance Revolution, Double Dragon, Metroid, Castlevania, Soul Calibur ja Mortal Kombat? Elokuvan äänimaisemassa kuuluu The Legend of Zeldan, Sonic the Hedgehogin ja Street Fighterin musiikkia. Elokuvassa on myös viitteitä shonen mangaan, kuten Dragon Ball Z:een ja 1960-luvun Batman tv-sarjasta tuttuihin visuaalisiin ”Zap!”, ”Bow!” tyyppisiin äänitehosteisiin.

2.Jos katsoja ei tunne digitaalisten pelien maailmaa tai vanhaa Batman-televisiosarjaa, jääkö katsojalta jotain olennaista ymmärtämättä tästä elokuvasta? Keskustele ryhmässä ja perustele väitteesi.

3.Scott Pilgrim vastaan maailma sisältää useita intertekstuaalisia viitteitä. Selvitä mitä intertekstuaalisuudella tarkoitetaan ja kirjoita esimerkkejä, miten intertekstuaalisuus ilmenee kyseisessä elokuvassa.

Moniajo -ja haukkapalakulttuuri

Nykypäivän mediamaailmaa leimaa ns. moniajo- ja haukkapalakulttuuri sekä kommunikaatioakrobatia.

1. Selvitä miten moniajo- ja haukkapalakulttuuri sekä kommunikaatioakrobatia ilmenee digitaalisen median kulutuksessa.

2. Mieti muita esimerkkejä, joissa esimerkiksi sarjakuvien ja pelien estetiikkaa tai esitystapaa käytetään jossain toisessa mediamuodossa.

3. Pohtikaa ryhmässä, viekö ristiin viittaaminen tiettyä mediamuotoa kulttuurisesti, rakenteellisesti tai esteettisesti eteenpäin?

Jos olet pelannut Scott Pilgrim -peliä, mieti elokuvan ja pelin eroavaisuuksia kulttuuristen viittausten tai muihin peleihin viittausten tasolla.

Termien selitykset

1. Kommunikaatioakrobatia
Kommunikaatioakrobatia korostaa arjen monimediaisuutta. Aiemman mediapäiväajattelun sijaan tiettyjen medioiden kulutus ei painotu tiettyyn vuorokauden hetkeen. Nuoret käyttävät medioita käyttötarpeidensa mukaisesti tilannekohtaisesti.

2. Moniajokulttuuri
Moniajokulttuuri korostaa läsnäolon ja yhtäaikaisuuden voimistumista. Internetissä ollaan monissa yhteisöissä, verkostoissa ja palveluissa samanaikaisesti. Yhden kanavan kautta voidaan kommunikoida koulukavereiden kanssa, keskustelupalstalla käsitellään tiettyyn harrastukseen liittyviä asioita ja verkkoyhteisöissä vietetään aikaa ja tutustutaan uusiin ihmisiin.

3. Haukkapalakulttuuri
Haukkapalakulttuuri puolestaan viittaa vallankäytön siirtymiseen kuluttajalle. Kuluttaja voi päättää millaisia kanavia tai viestintävälineitä seuraa.
Samalla tasolla voivat olla vaikkapa suuri mediatalo ja paikallinen blogi tai verkkokeskustelu. Yksi tapa ”latistaa” informaatiokerrokset on käyttää iGoogle-palvelua, joka tuo viralliset ja epäviralliset tiedonlähteet käyttäjän valinnan mukaiseksi koosteeksi ilman logoja tai asettelua.

Lähde: Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa, www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=22170&name=DLFE-4803.pdf&title=Lasten