Ammattiurheilu on osa globaalia viihdeteollisuutta, jossa urheilutuote (esim. NHL) yhdessä median ja sponsoreiden kanssa muodostaa tiiviin kolmiyhteyden. Katsojaluvut ja lukijatilastot ovat keskeisiä mittareita määritettäessä, mitä urheilua media nostaa esiin ja mihin sponsorit rahansa sijoittavat.

Suomi on harvoja Euroopan maita, jossa jalkapallo ei ole yleisömäärien perusteella eniten massoja liikuttava urheilulaji. Kansainvälinen seurajalkapallo kiinnostaa mediavälitteisesti, mutta miesten jalkapallon kotimainen pääsarja on niin vahvasti jääkiekon vastaavan varjossa ja miesten jalkapallomaajoukkueen menestys sen verran vaatimatonta, että jalkapallo ei ole vielä onnistunut pysyvästi horjuttamaan jääkiekon asemaa.

Jääkiekko on sekä paikan päällä että mediasta seurattavan kansallisen urheiluviihteen näkökulmasta Suomen selvästi suurin laji. Suosion kohde pitää kuitenkin muistaa ”sukupuolimerkitä” etuliitteellä miesten jääkiekko. Naisten jääkiekon osuus yleisömääristä ja medianäkyvyydestä on marginaalinen.

Jääkiekon asemaa selittäviä tekijöitä on useita. Keskeisimpiä ovat lajin laaja harrastuspohja, rooli kaupallisen viihdeurheilun ja urheiluammattilaisuuden edelläkävijänä sekä moniin muihin lajeihin verrattuna ensiluokkainen suorituspaikkaverkosto. Myös kansainvälisen menestyksen merkitys on suuri. Suomen miesten maajoukkueen ensimmäistä kertaa vuonna 1995 voittama maailmanmestaruus hullaannutti suomalaiset. Sen jälkeen jääkiekon asema on ollut vankka. Osaltaan kiinnostusta on jo vuosikymmenien ajan ruokkinut se, että Jari Kurrin, Esa Tikkasen ja Teemu Selänteen kaltaiset suomalaispelaajat ovat menestyneet erinomaisesti NHL:ssä.

Tehtävä:

Kaksi päivää ennen Selänne-elokuvan ensi-iltaa järjestettiin medialle ennakkonäytös. Samana päivänä iltapäivälehtien verkkosivuilla julkaistiin elokuvasta useita juttuja, joiden otsikot julistivat: ” Selänne-elokuva paljastaa: Teemu veti housut alas Sirpan nähtyään; Dokumentti: Teemu oli kihloissa ja salakuljetti rahaa vankilaan; Sirpa ruinasi Teemulta lasta; Selänteen äiti kertoi poikansa hartaasta toiveesta: Tulkaa ystäviksi, suurvaltajohtajat.” Pohdi, miksi iltapäivälehdet uutisoivat kyseisistä aiheista.