Silmäterän pohjana on Forsströmin vuosia sitten lukema lehtijuttu. Hän jäi miettimään, miten uutisen kuvaamasta tapauksesta saisi rakennetuksi fiktiivisen elokuvan. Elokuvan pohjana on siis todellisuus, mutta käsikirjoittajana Forsström on kehittänyt siitä fiktiivisen tarinan elokuvaa varten. Hän sanoo pitäneensä tarkkaan huolen, ettei elokuvasta voi tunnistaa alkuperäisten uutisten ihmisiä. Tuntuuko elokuva todelliselta? Miksi, miksi ei?

Klassinen käsikirjoitus koostuu alusta, keskikohdasta ja lopusta. Tätä kutsutaan myös elokuvan draamalliseksi kaareksi, ja se on tyypillinen valtavirtaelokuvissa. Ruotsalainen elokuvadramaturgi Ola Olsson on kehitellyt tätä kolmijakoa eteenpäin ja jakanut elokuvan seuraaviin osiin: alkusysäys, esittely, syventäminen, ristiriidan kärjistyminen, ratkaisu ja häivytys.

Alkusysäys: Aloituksen tarkoitus herättää katsoja ja saada hänet kiinnostumaan elokuvasta. Valtavirran elokuvissa esittelyssä on yleensä tiivis tunnelma ja toimintaa, mikä luo odotuksen konfliktista.

Esittely: Esittelee elokuvan henkilöhahmot, ympäristön ja tilanteen. Esittelystä alkaa elokuvan juonen kehittyminen.

Syventäminen: Juonen vieminen eteenpäin. Tapahtumia tapahtuu, ongelmia syntyy ja niihin etsitään ratkaisua. Jännitteet kasvavat ja eri henkilöhahmot oppivat uusia asioita, jotka muuttavat heidän toimintaansa.

Ristiriidan kärjistyminen: Tilanne tai ongelma, joka on esitelty elokuvan alussa tulee käännekohtaan. Jännite on korkealla ja asiat ovat valmiita “räjähtämään käsiin”. Jos elokuvassa on sivujuonia, ne päättyvät tässä vaiheessa ennen kliimaksia.

Ratkaisu: Elokuvan avaintilanne ratkeaa. Tilanne laukeaa ja kaikki kysymykset saavat vastauksen ja ongelmat selviävät. 

Häivytys: Antaa katsojalle aikaa ymmärtää kliimaksin ja sen merkityksen. Antaa pehmeän laskun ja jättää elokuvan henkilöt jatkamaan elämäänsä elokuvan luomassa maailmassa.

Pohdittavaksi:

• Silmäterä on kiteytettynä tarina erään naisen, Marjan, mielen järkkymisestä. Sen tarina on niukka, eikä tapahtumia ole paljon. Kerratkaa elokuvan tapahtumat, piirtäkää esimerkiksi niistä aikajana taululle. Soveltuuko Ola Olssonin elokuvan draaman viidestä vaiheesta elokuvaan? Miltä osin?
• Dramaturgia tarkoittaa draaman muuttamista tekstistä esitykseksi. Se on asioiden esittämistä niin, ettei katsoja pitkästy. Elokuvan rakenne, sen muoto, jolla tarina kerrotaan, on ensiarvoisen tärkeä. Dramaturgin tärkeimmät kysymykset ovat: kuinka saan katsojan kiinnostumaan katsottavasta asiasta? Kuinka saan katsojan vedettyä mukaan elokuvan maailmaan? Pohtikaa minkälaisia keinoja Silmäterässä on käytetty, jotta katsojan kiinnostus niukan tarinan äärellä säilyy. Miettikää esimerkiksi kuinka tunnelma vaihtuu, tiivistyy ja rauhoittuu eri jaksoissa, ja mitkä tekijät vaikuttavat näihin muutoksiin.
• Forsström sanoo, ettei ole yrittänyt tehdä elokuvaa suurelle yleisölle. Kuinka käsikirjoituksesta voi huomata, että Forsström haluaa luoda omanlaisensa elokuvan, ei tarinaa, joka miellyttää mahdollisimman monta?

Tehtävä:

Selatkaa sanomalehtiä. Etsikää lyhyitä uutisia, joissa lähinnä todetaan mitä on tapahtunut, mutta ei kerrota taustoja tai syitä tapahtuneelle. Valitkaa pareittain tai 3-4 hengen ryhmissä uutinen, ja kehitelkää se eteenpäin fiktiiviseksi elokuvakäsikirjoitukseksi. Tutustukaa ensin alla oleviin käsikirjoittamisen vaiheisiin.

Tehtävän voi yksinkertaistaa myös siten, että luotte yhden sivun mittaisen synopsiksen uutisten pohjalta.

Miettikää erityisesti, minkälaisen kuvitellun taustan tapahtumalle luotte, kuinka saatte asiat kulkemaan alkuasetelmasta alkuperäisen uutisen kuvaamaan tapahtumaan!

 

Käsikirjoittamisen vaiheet

Synopsis. Tämä on tiivistelmä elokuvan sisällöstä. Se luonnos, josta selviää elokuvan sisältö ja muoto. Lukija saa käsityksen elokuvan lähestymistavasta ja tyylistä. Synopsista seuraa tavallisesti treatment ennen varsinaista käsikirjoitusta.

Treatment. Tämä on synopsiksen ja käsikirjoituksen välimuoto, laajahko tiivistelmä. Treatmentissä on elokuvan rakenne ja juoni kirjoitettuna, vaikka sitä ei vielä ole jaettu kohtauksiksi. Treatmentissä pitäisi siis näkyä elokuvan alku, keskikohta ja loppu sekä tärkeimmät käännekohdat.

Varsinainen käsikirjoitus, jossa on eroteltuna eri kohtaukset, jotka on kirjoitettu auki vuorosanoineen ja tunnelmineen.

Lähde ja lisäohjeita käsikirjoittamiseen Elokuvantajusta.