Ruotsissa sana klassresa (luokkaretki) on saanut yhteiskuntaluokkiin liittyvän merkityksen. Kuten suomen kielessä, luokkaretkeä on käytetty tarkoittamaan koululuokan tekemää matkaa tai retkeä. 1990-luvulta lähtien sanaa on myös Ruotsissa käytetty kuvaamaan henkilön tai perheen etenemistä alemmasta yhteiskuntaluokasta ylempään luokkaan.

Sovinto elokuvan pohjana käytetyn kirjan kirjoittaja Susanna Alakoski on  kouluttautunut sosionomiksi sekä menestynyt kirjailijana ja kutsuu omaa sosiaalista etenemistään ”luokkaretkeksi”.

(http://www.image.fi/artikkelit/matkustaja)

Elokuva on Ruotsissa herättänyt hieman keskustelua elokuvan tavasta kuvata luokkaeroja. Kirjallisuudentutkija Magnus Nilsson Malmön yliopistosta on sitä mieltä, että elokuva on mediana niin visuaalinen, että on helpompi kuvata ihmisiä ryyppäämässä kuin kuvata niitä monimutkaisia luokkaprosesseja, jotka muokkaavat ihmisten kohtaloita.

Lähde:

http://www.punctumsaliens.se/eftertankar/filmen-svinalangorna-har-skapat-debatt-om-klassperspektiv

Mistä kaikesta yhteiskuntaluokka muodostuu?

Voisiko maahanmuuttaja olla ”yhteiskuntaluokka”?  Mikä merkitys luokan kannalta on kielitaidolla?

Onko puhe yhteiskuntaluokista mielestäsi enää 2010-luvulla mielekästä?

Mitä ajatuksia yhteiskuntaluokista elokuva herättää?

Voiko elokuvaa pitää yhteiskunnallisena kannanottona?

Mieti muita näkemiäsi elokuvia. Mitä sellaisia elokuvia olet nähnyt, joita voi pitää yhteiskunnallisena kannanottona?

Bertolt Brechtin mukaan katharsis saattaa lieventää draaman potentiaalia kannustaa poliittiseen muutokseen. (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Catharsis) Olisiko Brecht tehnyt Sovinto-elokuvan toisin?