Yksi elokuvan lajityyppi on buddy-komedia, komediallinen elokuva kahdesta erilaisesta ihmisestä, joiden on ammatillisesti toimittava yhdessä. Esimerkiksi poliisielokuvissa on käytetty vastaavaa perustilannetta: Eddie Murphy ja Jackie Chan ovat usein olleet tällaisen parin toinen osapuoli.

Pohdittavaksi
Mitä asioita elokuvan tekijä voi ilmentää laittamalla kaksi erilaista ihmistä, usein toistensa vastakohtaa, suorittamaan yhdessä joku tehtävä? Miksi tällainen alkutilanne on hedelmällinen elokuvan käsikirjoittajalle? Mitä buddy-komedioita olet nähnyt?

Toinen lajityyppi, jonka konventioilla Stan & Ollie pelaa, on backstage-elokuva. Elokuva keskittyy kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat tekemässä teatteriesitystä, musikaalia tai elokuvaa. Välillä esittäjät ovat siis ”omina itsenään”, välillä taas esittämässä roolia. Tunnettuja backstage-elokuvia ovat musikaali Singin’ in the Rain ja teatterituotannon pukuhuoneisiin keskittyvä Birdman. Stan ja Ollie alkavat välillä huvikseen esiintyä elokuvarooleissaan. Kun he saapuvat hotelliin, he tekevät hotellin vastaanotossa tyypillisen Laurel & Hardy -rutiinin. Toisessa kohtaa todellisuus alkaa muistuttaa sketsiä, kun matka-arkku lähtee liukumaan alas portaita.

Keskusteltavaksi

• Keskustelkaa Stanin ja Ollien esittämien koomisten hahmojen ja heidän todellisten olemustensa ja vuorovaikutuksensa eroista.
• Joutuvatko esiintyjät joskus pitkään esittämiensä suosittujen hahmojen vangiksi, jolloin yleisö alkaa mieltää näyttelijän tämän esittämän roolihahmon jatkeeksi? Mitä esimerkkejä teille tulee mieleen?
• Voisiko oman elämän pienet hankaluudet ja vastoinkäymiset kestää paremmin, jos ajattelee niitä koomisessa valossa, kuin sketseinä?