Laurel ja Hardy nousivat tähteyteen samanaikaisesti USAn elokuvateollisuuden kehityksen myötä. He aloittivat uransa mykkäelokuvan aikana lyhytelokuvissa. Heidän sketsinsä käyttivät edelleen paljolti mykkäelokuvakonventioita äänielokuvan alettua vallata alaa vuodesta 1926 alkaen.

Elokuvan alussa, vuonna 1937 Hollywoodin studiosysteemi oli kehittynyt huippuunsa. Laurel ja Hardy työskentelivät tuottaja Hal Roachille, joka perusti studionsa Los Angelesin Culver Cityyn. Hän levitti elokuvansa MGM-studion levityskanavien kautta. Vuonna 1938 hän lopetti levityssopimuksensa MGMn kanssa ja solmi uuden sopimuksen United Artists –studion kanssa. Stan & Ollie –elokuvassa esitetty sopimuskiista liittynee tähän vaiheeseen. Klassisen Hollywood-studiokauden aikana näyttelijät olivat työsopimuksessa johonkin isoon studioon, eivätkä voineet tehdä toiselle studiolle töitä. Stan pohtiikin koomikkoparin siirtymistä Fox-studiolle saadakseen paremman palkkiosopimuksen, mikä aiheuttaa skismaa Stanin ja Ollien välille.

Elokuvassa näkyy myös ajalle tyypillisiä studiokonventioita, kuten taustaprojektio. Vilkas kaupunkitausta heijastetaan kankaalle, jota vasten Stan ja Ollie näyttelevät. Käytäntö oli tavallinen etenkin pienemmän budjetin komedioissa ja ns. B-elokuvissa. Useissa Hollywood-klassikkojen kohtauksissa näyttelijä ei aja oikeasti autoa ulkona, vaan on ajavinaan studiossa, ja maisemat projisoidaan taustalle. Esimerkki tästä käytännöstä on elokuvan tanssikohtaus, joka perustuu todelliseen Laurel & Hardy –esitykseen.

Elokuvan dialogissa mainitaan myös moraalipykälä, moral clause. Termillä viitataan elokuvateollisuuden itsesäätelyyn liittyen paheksuttuihin aiheisiin, kuten seksin suorasukaiseen esittämiseen. Elokuvateollisuus tarkisti itse viitteet näihin aiheisiin välttääkseen ulkopuolisten tahojen, kuten kirkollisten organisaatioiden sensuuritoimenpiteet.

Pohdittavaksi
Millaisilla tekniikoilla taustaprojektio on nykyelokuvissa korvattu? Miten elokuvissa nykyisin luodaan illuusioita erilaisista paikoista ja maisemista?