Tämä osuus on suunnattu lähinnä terveystietoon tai biologiaan.

Elokuvassa Suden vuosi toisena teemana kielletyn rakkauden lisäksi on päähenkilön Sarin sairaus, epilepsia.

Mitä on epilepsia? Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Yksittäistä epileptistä kohtausta ei yleensä tarvitse hoitaa, ellei sen syynä ole aivosairaus, joka aiheuttaa merkittävän riskin kohtauksen uusimiselle. Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Valtaosalla potilaista epilepsia on hyvin hoidolla hallittavissa, mutta osalla potilaista se haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää. (www.epilepsia.fi)

Ennen elokuvan katsomista

1. Mieti mitä tiedät epilepsiasta ja kirjoita asiat ylös. Millaisia ennakkoluuloja sinulla on epilepsiasta?

2. Mistä tiedät, että joku on saanut epilepsia kohtauksen? Mitä silloin teet?

Elokuvan katselun jälkeen vastataan samoihin kysymyksiin ja vastauksia verrataan keskenään.

Tajuttomuuskouristuskohtaus Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy. Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta vuotaa verta. Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi ja suusta voi tulla vaahtoa. Kouristuksia seuraa jälkiuni, josta henkilö on jo herätettävissä. 1. Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja. 2. Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään. Kouristelu kestää yleensä vain 1–2 minuuttia. 3. Älä laita suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä. 4. Yritä kääntää henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan ulos. 5. Avaa kiristävät vaatteet ja varmista, että henkilö pystyy hengittämään. 6. Hälytä ambulanssi (112), jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusii ennen kuin henkilö on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta. 7. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennenkuin jätät hänet. Kutsu ambulanssi, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana.

Tajunnanhämärtymiskohtaus Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esim. kävelee päämäärättömästi, hieroo käsiään, nyppii vaatteitaan tai maiskuttelee. Tajunta on hämärtynyt, hän ei tajua, mitä tapahtuu, eikä pysty vastaamaan kysymyksiin. 1. Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita itseään. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin. 2. Älä yritä estää henkilön liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua. 3. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään. Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa, hälytä ambulanssi (112). 4. Älä poistu henkilön läheltä ennen kuin kohtaus on mennyt kokonaan ohi, ja anna hänen levätä tai nukkua, kunnes hän on täysin toipunut. Jos et tiedä, miten toimia, kysy neuvoa yleisestä hätänumerosta 112.

Elokuvan katsomisen jälkeen

1. Miten oma käsityksesi epilepsiasta muuttui elokuvan katsomisen jälkeen? Keskustelkaa aiheesta.

2. Mikä tai mitkä voivat laukaista epilepsiakohtauksen?

a) Pohtikaa yhdessä, mitkä ärsykkeet laukaisevat epilepsia kohtauksen.

b) Pidä päiväkirjaa sovitun ajan verran ja kirjaa siihen mitkä hetket olisivat voineet laukaista epileptisen kohtauksen sinulla, jos sairastaisit epilepsiaa.

c) Mieti millaisissa tilanteissa elokuvan Sari sai kohtauksen.

3. Epilepsian myytit ja ennakkoluulot – Ota selvää miten epilepsiaan (kaatumatautiin) on suhtauduttu aikaisemmin. Vertaile luokan omia ennakkoluuloja entisaikojen ennakkoluuloihin. (Epilepsiaa on aikaisemmin kutsuttu nimellä kaatumatauti. Tautiin on liittynyt paljon myyttejä ja uskomuksia. Sairauden on aiemmin arveltu johtuvan uskonnollisesta kokemuksesta tai jopa riivauksesta. Epilepsia on aiemmin ollut pelätty sairaus ja esimerkiksi este naimisiin menolle. Epilepsiaa sairastava saatettiin sulkea laitokseen.) Kuuluisia epileptikoita sanotaan olleen mm. Sokrates ja Platon. Wikipedian lista kuuluisista epileptikoista.

4. Selvitä, mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:

a) neurologinen sairaus

b) krooninen

c) status epilepticus

d) tajuttomuuskouristuskohtaus

e) tajunnanhämärtymiskohtaus

f) EEG 

Epilepsiakohtauksen oireet Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Epileptinen purkaus saattaa levitä aivoissa paikallista alkamiskohtaansa laajemmalle tai yleistyä suoraan koko aivojen alueelle. Poikkeavan sähköpurkauksen sijainnista ja leviämisalueesta aivoissa riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan, aistitoimintojen tai käyttäytymisen häiriöt, raajojen tai vartalon kouristelu. – Kohtausoireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus-kouristuskohtauksesta hyvin lyhytkestoiseen toimintojen pysähtymiseen tai toimintakyvyn alenemiseen. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin. Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä useiden tuntienkin kestoinen jälkitila, jonka aikana henkilön toimintakyky ei ole normaali. Jos kohtaus pitkittyy tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi että kohtauksen saanut ei välillä toivu, henkilö on hengenvaarassa ja hänet on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon.

Mistä epilepsia johtuu? Aivojen normaali toiminta perustuu hermosolujen sähköiseen yhteydenpitoon. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Häiriö hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Vaurioituminen on voinut tapahtua esim. raskauden aikana tai synnytyksessä. Aivosolut ovat voineet tietyllä aivojen alueella kehittyä tai järjestyä toisiinsa nähden poikkeavasti.

Epilepsia voi myös olla seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta, usein tajuttomuuteen johtavasta iskusta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoverenkiertohäiriöt tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä. Epilepsian syytä selvitetään kuvaamalla aivot tietokonekuvauksella tai magneettikuvauksella, mutta aivojen kuvantamistutkimuksen tulos voi olla täysin normaali eikä kaikkien potilaiden kohdalla epilepsian tarkkaa syytä saada selville.

Lähde: Epilepsialiitto www.epilepsia.fi