Suden vuoden päähenkilöt elävät kaunokirjallisuuden ja runouden maailmassa opiskellen, tutkien ja opettaen. Kaunokirjallisuus on kirjoitettua kirjallisuutta, jolle on tunnusomaista esteettinen tavoitteisuus. Kaunokirjallisissa teoksissa kieltä on käytetty persoonallisesti ja kuvitteellisesti. Kaunokirjallisuus on usein fiktiota.

Kaunokirjallisuuden lajit eli genret ovat

Epiikka – kertovaa runoutta tai kertomakirjallisuutta. Nykyään kertovasta kirjallisuudesta käytetään myös nimitystä proosa. Se jakautuu päälajeihin, joita ovat eepos, romaani ja novelli.

Lyriikka – runoutta. Nimi viittaa antiikin aikaan (n.600 eKr. – 400jKr.), jolloin runous oli yhteiskunnassa erittäin arvostettua ja runoja esitettiin lyyran säestyksellä. Nykyajan moderneja runoilijoitakin kutsutaan lyyrikoiksi.

Draama – nimitys näytelmälle. Sen lajeja on kolme: tragedia eli murhenäytelmä, komedia eli huvinäytelmä sekä farssi eli iloittelu.

Runous, eli lyriikka, on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen korrektiuden sijaan tai lisäksi. Se koostuu suullisista tai kirjallisista töistä, joissa kieltä käytetään eri tavoin kuin proosassa. Kieltä voidaan tiivistää tai muunnella, jolloin se tuo tietyn idean lukijan tai kuuntelijan mieleen tai korvaan; sitä käytetäänkin usein musiikkikappaleissa. Runot usein luottavat mielikuvitukseen, sanaassosiaatioihin ja kielen soinnillisiin ominaisuuksiin.

Runous on vanhin kirjallisuuden laji. Se alkoi suullisena sanataiteena, joka siirtyi yhden runonlaulajan muistista toisen muistiin ja saattoi muuttua matkalla hieman. Muistia auttoivat runomitat alku- ja loppusoinnuin sekä rytmisin keinoin. Kirjoitustaidon kehityttyä runoja alettiin merkitä muistiin, ja kirjoitetusta runoudesta kehittyi uutta taidetta. Moderni runous hylkäsi 1900-luvun alussa runomitat, mutta postmoderni runous on jälleen hyväksynyt näitäkin keinoja joukkoonsa sitaatteina, leikittelynä ja kekseliäinä kuvaelmina. Myös puhdas mitallinen runous elää, joskin nykyään marginaalisena, sekä musiikkilyriikkana laulujen sanoituksissa.

Merkittäviä suomalaisia runoilijoita ovat mm. J. L. Runeberg, V.A. Koskenniemi, Eino Leino, Saima Harmaja, Uuno Kailas, Katri Vala, Paavo Haavikko, Lauri Viita, Pentti Saarikoski, Eppu Nuotio ja Aila Meriluoto (http://fi.wikipedia.org)

1. Otava ja MRP Matila Röhr Productions järjestivät Internetissä rakkausviestikilpailun. Suomalaiset lähettävät kuukaudessa noin 250 miljoonaa tekstiviestiä, joista miljoonat käsittelevät rakkautta. Otava ja MRP Matila Röhr Productions keräsivät lokakuussa 2006 rakkausaiheisia tekstiviestejä. Rakkausviestien parhaat julkaistiin 160 merkkiä rakkaudesta -nimisenä kirjana helmikuussa 2007. Kirjoituskilpailun kannustimena oli elokuva Suden vuosi, joka on tarina mahdottomat esteet ylittävästä rakkaudesta. Kirjan 160 viestiä rakkaudesta – kirjan viestit valitsi Suden vuosi -romaanin kirjoittaja Virpi Hämeen-Anttila ja Suden vuosi -elokuvan ohjaaja Olli Saarela. Kilpailu on ohi, mutta kirjoittakaa omat rakkausviestinne ja pitäkää kiinni maksimimerkkimäärästä, joka siis kilpailussakin oli 160 merkkiä. Runous on muuttanut muotoaan ihmisen mukana, mutta se ei ole suinkaan kuollut ja teematkin ovat pysyneet samoina vuosituhansien ajan – tärkeimpänä rakkaus

2. Tutustukaa internetissä seuraaviin sivustoihin. Runous elää myös verkossa.

www.rakkausrunot.fi -sivujen tarkoitus on antaa kaikille pöytälaatikkorunoilijoille tilaisuus omien teostensa julkaisemiseen – kauneimpien ja koskettavimpien muistojen ja unelmien jakamiseen meidän kaikkien kanssa runojen muodossa. Sinne voi kirjoittaa runon, esseen, mietteitä, tarinan – oman runollisen, kaunokirjallisen teoksen – tärkeimmät säännöt ovat, että kirjoitus on kokonaan oma tekemää sekä hyvien tapojen ja hyvän maun mukainen.

www.erk.fi Elävien Runoilijoiden Klubin tehtävänä on nostaa runon profiilia ja löytää runoudelle uusia lukijoita ja ympäristöjä. Elävien Runoilijoiden Klubi on myös kirjakerho. Jäsenet saavat vuosittain kolme kotimaista runouutuutta, käännöslyriikkasarjan teoksen, Runouden vuosikirja MotMotin sekä tietoa ERK:n tilaisuuksista. Yhdentoista vuoden aikana klubilaiset ovat saaneet kotiinsa kuutisenkymmentä jäsenkirjaa. Tapahtumia on järjestetty eri puolella Suomea ja Suomeen on tuotu useita kansainvälisesti merkittäviä runoilijoita.

www.kiiltomato.net/  on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Kiiltomato.net etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota.

hwww.nokturno.org/ (sivut eivät enää käytössä) Nokturno.org on keväällä 2005 avattu suomalaisen digitaalisen runouden eli urnouden portaali, jota ylläpitävät Savukeidas Kustannus, runoyhdistys Nihil Interit ja Nuori Voima -lehti. Nokturno julkaisee uutta digitaalista runoutta, kartoittaa sen historiallista taustaa ja luo puitteita tulevalle yhteistyölle kirjailijoiden, taiteilijoiden, tietotekniikan taitajien ja tutkijoiden välillä. Nokturno suosittelee digitaalisen runouden ymmärtämistä laajasti. Se saakoon sisältää mitä erilaisimpia taiteellisia käytäntöjä, joissa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikettä, vuorovaikutteisuutta ja satunnaisuutta yhdistellään digitaalisen teknologian keinoin. Teosten ohella Nokturno sanoo kyllä myös "koneelliselle muusalle", ohjelmistoille ja muille runon tuottamisen välineille, peleille sekä sille mille ei ole nimeä. Uuden digitaalisen runouden taustaksi Nokturno tuo esille jatkumoita, joissa runous on koetellut rajojaan muiden taiteiden ja viestimien kanssa. Digitaalista runoutta ennakoivat ja säestävät muiden muassa visuaalinen ja konkreettinen runous, esitetty ja sävelletty runous, tekstisuuntautunut kuvaja videotaide, käsitetaide sekä perinteistä tekstikäsitystä rikkovat virtaukset painetun runouden piirissä. Nokturno julkaisee ensisijaisesti aineistoa, jolla on selkeä kytkentä Suomeen. Julkaistava aineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä, ilman rekisteröitymistä, salasanaa tai rahallista korvausta. 

www.electricverses.net Sähköiset säkeet esittelee suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia nykyrunoilijoita. Sivuilla on heidän runojensa alkuperäisversioita sekä niistä tehtyjä käännöksiä. Kunkin runoilijan kohdalla on myös esittely hänen tuotannostaan. Esittelyt ovat luettavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivuja pitää yllä Nuoren Voiman Liitto. Niiden laatimista ovat tukeneet FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, Opetusministeriö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Alfred Kordelinin säätiö. Sähköiset säkeet -sivuston ovat toimittaneet Ilse Rossander ja Merja Virolainen.

3. Pelatkaa runoraatia. Runoraadin pelaamiseen tarvitaan yksi kortti. Mikä? Kirjastokortti.

Pelaajien määrä: Kaksi tai enemmän, koko perhe tai koululuokka. Pelivälineet: Kynä ja paperia pisteiden antamista ja laskemista varten. Kirjastosta sopiva määrä runokirjoja.

Pelin kulku:

Huoleton versio: helppo pelata esim. autossa lomamatkalla. Kukin pelaaja ottaa yhden kirjan ja avaa kirjan sattumanvaraisesti jostain kohdasta. Kukin pelaaja lukee vuorollaan runonsa ääneen ja mieluummin kahteen kertaan, koska runon lukeminen vaatii vähintään yhden harjoituskierroksen. Runo on myös helpompi ymmärtää kun sen kuulee muutaman kerran. Pisteet: Pisteet otetaan näkyviin yhtä aikaa. Pisteitä voidaan antaa 1-10. Sitten kukin vuorollaan perustelee pisteensä. Pisteet lasketaan yhteen. Voittaja: on parhaat yhteispisteet saanut runo.

Huolellinen versio: sopii muun muassa äidinkielen oppitunnille. Kukin pelaaja ottaa yhden kirjan ja valitsee kirjasta oman suosikkirunonsa. Runo voidaan kopioida paperille ja antaa muille pelaajille luettavaksi ennen peliä. Pelin aikana kukin pelaaja lukee vuorollaan runonsa ja mieluummin kahteen kertaan, koska runo on helpompi ymmärtää kun sen kuulee muutamaan kertaan ääneen luettuna. Pisteet: Pisteet otetaan näkyviin yhtä aikaa. Pisteitä voidaan antaa 1-10. Sitten kukin vuorollaan perustelee pisteensä. Voittaja: Parhaat pisteet saanut runo. (http://www.yle.fi/runoraati/)