Elokuvassa naisten asema ennen tasa-arvoisia oikeuksia tulee useassa kohdassa esille. Esimerkiksi Maudilla ei ole oikeutta lapseensa, jos hän lähtee pois aviosuhteesta ja lapsi voidaan antaa adoptioon kysymättä Maudilta. 

Naisliikkeen johdossa olivat koulutetusta keski- ja yläluokan piireistä tulleet naiset, kuten Emmeline Pankhurst ja apteekkari Edith. Maud ja muut pesulan naiset elävät todellisuudessa, jossa heidän asemaansa vaikuttaa niin sukupuoli kuin yhteiskunnan luokkarakennekin.

• Miksi pesula on valittu yhdeksi elokuvan tapahtumapaikaksi? Miten naisten ja työläisten asema 1900-luvun alussa tulee siellä esille?
   
• Voivatko etuoikeutettuun luokkaan syntyneet puhua köyhempien ja alistetumpien puolesta ja ymmärtää heidän ongelmiaan?
   
• Miten yhteiskunnallisista eroista muodostuvat erot tulisi ottaa huomioon kansalaisyhteiskuntatoiminnassa? Vastaavia esimerkkejä olisivat nykyisin esimerkiksi maan kanta-asujat ja maahanmuuttajat – miten maahanmuuttajat otetaan huomioon päätöksenteossa asioista, jotka koskevat heitä?
   
• Miten ihmisen asema voi estää hänen osallistumisensa tai tehdä sen vaikeaksi? Miksi Maud aluksi epäröi osallistumisessaan suffragettien liikkeeseen? Miten hänen miehensä suhtautuu asiaan ja miksi?

Naisten aseman muutos Suomessa

• Elokuva lopussa listataan kronologisessa järjestyksessä maat, joissa naiset ovat saaneet äänioikeuden. Suomi kuitenkin puuttuu listalta. Milloin naiset saivat Suomessa äänioikeuden? Missä kohtaa listaa Suomen olisi elokuvan lopussa pitänyt sijaita?
   
• Miksi luulet Suomen puuttuvan listalta?
  Voit lukea aiheesta lisää Helsingin Sanomien Nyt-liitteen artikkelista.